1. Rodun valinta
Rodun valinta on aina kokonaisuuden pohtimista. Yksityiskohtiin juuttumalla syntyy usein haasteita. Rotu kannattaa valita ensisijaisesti tulevan harrastuskäytön mukaan, mutta jos et ole vielä aivan varma, millainen metsästys sinua kiinnostaa, on hyvä valita monipuolisempi rotu.
Koiran tulee pärjätä muuallakin kuin metsällä. Jos rotu ei yleisesti ottaen sovellu lapsiperheeseen, on se syytä ottaa vakavasti huomioon jos perheessä on lapsia, tai jos niitä vierailee kotona usein.
Rodun valintaan saa vinkkiä niin hyvältä kasvattajalta kuin myös metsästäviltä tuttavilta ja harrastusyhteisöiltä. Lisäksi apuna toimii kirjallisuus, erilaisiin rotuihin tutustuminen sekä eri yksilöiden tapaaminen erilaisissa ympäristöissä.
Rotujärjestöjen sivuilta löytyy paljon tietoa:
- rodusta, rodun terveydestä ja käyttömahdollisuuksista
- rodun PEVISA-määräyksistä, eli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmasta
- tietoa tapahtumista ja kisoista, joissa rotuja näkee käytössä
- kasvattajien yhteystietoja
- tuelvista pentueista rotujärjestöstä riippuen
2. Kasvattajan ja koiran valinta
Hyvä kasvattaja kyselee ostajaehdokkaalta valtavasti asioita ja haluaa varmistaa, että koira pääsee sille sopivaan hyvään kotiin. Kasvattajasta voi tulla elinikäinen ystävä ja tuki, joten luottamuksen tunne on aina hyvä merkki.
Loistava kasvattaja kertoo myös koirien ja rodun negatiivisista puolista. Täydellistä koiraa ei ole, vaan jalostustyö on aina pieni tai suuri kompromissi, jolla tavoitellaan parempaa yksilöä kuin edeltäjänsä. Jalostus ei ole siis pentujen teettämistä vaan suunnitelmallista työtä rodun parhaaksi, ja tämän pitäisi keskustelussa kasvattajan kanssa näkyä.
Kasvattajan pitäisi osata kertoa mitä on pentueen vanhemmista hakenut ja miksi on sen tehnyt. Kasvattajalta kannattaa kysellä myös millaisia metsästysominaisuuksia hän arvostaa ja haluaa painottaa sekä millaisia koiria jalostaa.
Hyvin oleellinen asia on kasvattajan oma tietotaito, harrastuneisuus ja metsästyskokemus. Kasvattaja voi jo pentulaatikossa tutustuttaa pentuja riistaan ja havaita myös pentujen erilaisia metsästysominaisuuksia ja viettien vahvuutta.
Kasvattajan tulee tuntea pentujen sen hetkiset luonteet hyvin ja osata ohjata oikea pentu oikeaan käyttöön.
Pentutestejä tehdään jonkin verran, mutta ne korreloivat lopulta aikuisen koiran luonteeseen heikosti. Testi antaakin tietoa sen hetkisestä tilanteesta ja on parhaimmillaan kasvattajan apuna oikeaa perhettä valitessa ja mietittäessä mihin juuri nyt vaikkapa koulutuksessa ja sosiaalistamisessa kannattaa keskittyä.
3. Pentueen vanhemmat tulee tavata aina
Olisi ehdottoman tärkeää tavata pentuehdokkaan emo ja isä sekä mahdollisuuksien mukaan jälkeläisiäkin, jopa suvun muita jäseniä.
Jos on mahdollista nähdä itse miten emo ja isä toimivat metsällä, huomaa nopeasti sopiiko koiran metsästyskäytös omaan metsästystyyliin.
Metsästyskäyttäytymisessä on suurta hajontaa rodunkin sisällä ja Suomen vaihtelevat maastot tuovat haasteita. Jos esimerkiksi koira hakee laajasti ja sitkeästi, mutta omistaja metsästää pirstaleisilla alueille, on koiralla suurempi riski jäädä vaikkapa auton alle, kuin sen toimiessa laajalla erämaa-alueella.
Vanhempia tarkastellessa on kiinnitettävä huomiota myös niiden toimivuuteen arjessa, sillä sitä suurin osa metsästyskoirankin elämästä on. Erilaiset periytyvät persoonallisuudenpiirteet ja sairaudet voivat aiheuttaa suurta murhetta. Jos pentueen vanhemmilla on eroahdistusta tai arkea haittaavia haasteita, se on riski yhtä lailla kuin huonot lonkat tai allergiat.
Kannattaa myös huolella tarkistaa miten emo ja isä tulevat toimeen muiden ihmisten ja koirien kanssa. Perusperiaatteena voi usein pitää, että pentu otetaan pentueesta, jonka emosta ja isästä itse pitää.
4. Meriitit ja tulokset
KoiraNet on julkinen tietojärjestelmä, josta Kennelliittoon rekisteröidyn koiran tietoja, tuloksia ja terveystuloksia pääsee katsomaan, mikäli ne on sinne ilmoitettu. Tietoa ja tuloksia voi käyttää antamaan suuntaviivoja ja KoiraNet-järjestelmää on opeteltava lukemaan.
Testien tuloksia on osattava lukea oikein ja ymmärtää, mitä mikäkin osa-alue tarkoittaa. Pelkkä pistemäärä esimerkiksi luonnetestissä ei kerro kaikkea koirasta, vaan on katsottava mistä osiosta pisteet ovat tulleet.
Jos rodun terveyshaasteista ei tiedä, on tuloksiakin hankala lukea. Lisäksi täytyy ymmärtää, että tutkimaton koira ei välttämättä ole terve. Kaikki eivät myöskään kirjaa tuloksia KoiraNettiin tai käy kisoissa joissa kirjattavia tuloksia syntyisi, mutta koira voi silti olla kelpo metsästyskaveri.
- Tutustu useisiin rodun edustajiin erilaisissa ympäristöissä.
- Tutustu useisiin rodun kasvattajiin, kysele paljon.
- Tapaa emo ja isä, mahdollisesti myös jälkeläisiä.
- Tarkista miten emo on hoitanut ja hoitaa pentuja.
- Opettele käyttämään ja lukemaan Koiranet jalostustietojärjestelmää.
- Perehdy sinulle oleellisten testien tulosten tulkintaan. Käy myös katsomassa kyseisiä testejä jos ne ovat täysin vieraita.
- Terveystuloksien tulkintaan tarvitaan tietoa rodun terveystilanteesta.
