Nuori vaikuttaja on koiraharrastuksen konkari

Jo pikkupoikana isoisänsä mukana Teuvan Perälän kylän metsissä kulkiessaan Atte Panttila sai sellaisen kipinän metsästysharrastukseen, että siitä on tullut 19-vuotiaalle nuorelle miehelle enemmän kuin harrastus. 

– Metsälle kun lähtee, niin siinä unohtuu kaikki muu. Koirien työskentelyn seuraaminen on metsästyksen parasta antia. Saaliin merkitys on muuttunut vähäisemmäksi. Toisinaan sitä koittaa ampua kauriin tai jäniksen koiran hyvän työskentelyn päätteeksi, mutta harvemmin, pohtii Panttila. 

Atte Panttila oli vain 13-vuotias, kun ampui ensimmäisenä jahtipäivänään hirven, jonka yksitoistapiikkinen trofee komeilee kunniapaikalla kodin seinällä.

– Paapan kanssa kuljin pienestä pitäen metsällä ja aloitin hirvijahdista metsästyksen. Paapan veljellä oli lyhytkarvainen mäyräkoira Aku, jonka kanssa opin metsästämään. Kuusi vuotta sitten oman koiran hankinta tuli ajankohtaiseksi ja lähdettiin paapan veljen kanssa Ilmajoelle Pakkalan Joukon koiria katsomaan. Siltä reissulta varasin suunnitellusta pentueesta koiran. Jokahaun Aikun kanssa on yhdessä saavutettu paljon, Panttila kertaa eränkävijän polkuaan. 

Panttila kulkee metsällä useimmiten yksin. Jahtimailla on hyvä kauris- ja jäniskanta, mutta myös useita susireviirejä. 

– Susitilanne on Teuvalla paha. Mutta sen kanssa on vaan elettävä. Pareja tai laumoja tiedetään liikkuvan molempien seurojeni, Perälän ja Äystön, alueilla. Pyrin tarkistamaan jälkihavainnot ennen kuin päästän koiran metsään. Itse olen kahdesti suden nähnyt, toisen kerran hirvikoiran haukulta hirven karkkoa tehdessäni. Susi irtaantui koiran viereltä huutoni jälkeen, kuvaa Panttila.

Mäyräkoiraharrastus vei mennessään

Panttilalla on kolme omaa mäyräkoiraa, joista yksi on paapan veljen kanssa yhteisomistuksessa oleva Aikun pentu Panttipään Atlas. Koiravahvuuteen kuuluu lisäksi isän lyhytkarvainen mäyräkoirauros ja veljen saksanmetsästysterrieri. 

– Aikun ensimmäiset pennut ovat nyt puolen vuoden ikäisiä, ja useampi on jo herännyt riistalle. Koitan muistuttaa kasvattien omistajia siitä, että koirat kehittyvät eri tahtiin. Tärkeintä on nuoren koiran kanssa edetä maltilla. Osa mäyräkoirista syttyy riistalle vasta yli vuoden iässä. Näin oli esimerkiksi oman, nyt kaksivuotiaan Jokahaun Kitan kanssa.

Menestyäkseen mäyräkoiralla on oltava vahva riistavietti ja työskentelyinto. 

– Omistajan tehtävä on viedä koiraa paljon metsään ja antaa sille mahdollisuuksia kehittyä ja oppia käytännön tekemisen myötä. Siellä se yhdessä kulkemalla ilmenee, mihin koira omistajan ohjausta tarvitsee. Jos koira tekee jäljellä hukan, on tärkeää palauttaa koira takaisin jäljelle ja tukea sitä sitkeästi hakemaan jälkeä. Koiraa voi johdatella halutun riistan perään viemällä se tuoreelle jäljelle. Haukkuminen ja ajaminen taas ovat niitä ominaisuuksia, joihin ei voi juuri kouluttaa. Ne tulevat perimästä, ja niihin vaikutetaan jalostuspäätöksillä, sanoo Panttila. 

Hyvälle koiralle näytöt kokeista 

Koeharrastukseen Panttila lähti kasvattajan innostamana. 

– Käytiin Aikun kanssa parit kokeet ilman menestystä. Sitten onnistuttiin, ja se toi motivaatiota ja uskoa koiraan. Kohtasin paljon ennakkoluuloja ikäni takia, näin nuorta harrastajaa ei oikein otettu tosissaan koeporukoissa. Se herätti halun näyttää. 

Ja Atte Panttila näytti, sillä saavutuksien listalla on kolmena vuonna osallistumisoikeus Suomen mestaruuskokeeseen ja niistä tuloksina sijat 6, 1 ja 3. 

– SM-kulta tuli vuonna 2021. Voitto vei meidät Ruotsiin Pohjoismaiden mestaruuskilpailuun viime syksynä, ja siellä Aikku saavutti yksilökisassa kolmannen sijan ja joukkuekisassa kultamitalin. Vuonna 2022 olimme SM-kolmosia ja edustamme Suomea ensi syksynä Norjassa PM-kokeessa. Siihen taitaakin Aikun koeura päättyä, näin olen miettinyt, Panttila sanoo.

Nuoremman nartun Kitan kanssa on yksi koestartti takana. 

– Kokeet ovat tärkeä asia jalostustyön kannalta. Tulokset ja meriitit vaikuttavat aina myös siihen, millaisia koteja pennuille löytyy. Harrastajille on mukava pennut myydä, kun tietää, että niitä viedään eteenpäin.

Nuoria on kuultava

Atte Panttila valittiin viime vuonna Metsästäjäliiton nuorten vaikuttajien ryhmään. Hän toimii myös Metsästäjäliiton Pohjanmaan piirin nuorisotoimikunnassa. 

– Pidän tärkeänä sitä, että metsästyksestä viedään todenmukaista ja positiivista kuvaa nuorille. Nuorten vaikuttajien ryhmän kautta meillä on myös mahdollisuus viedä viestiä Metsästäjäliiton päätöksentekoon, jotta nuorten asemaa saadaan harrastuksen parissa kohennettua ja harrastamismahdollisuuksia parannettua. 

Metsästysseurojen jäsenkunta ikääntyy kautta Suomen ja seurat kärsivät nuorten tekijöiden pulasta. Samaan aikaan monen seuran säännöissä seisoo, että jäsenyyden saamiseksi on omistettava maita alueelta. 

– Nuorten pääsemistä metsästysseurojen jäseneksi pitää saada helpotettua. Pohdimme ryhmässä konkreettisia keinoja, joilla tavoitteeseen päästäisiin, Panttila kertoo. 

Nuorten vaikuttajien ryhmä pyrkii näkymään ja kuulumaan. 

– Tärkeintä on tuoda metsästysharrastusta ja sen merkitystä yhteiskunnassa näkyvästi esille. Some-kanavissa on paljon negatiivista puhetta metsästyksestä. Mitä enemmän päästään itse ääneen ja julkisuuteen puhumaan oikealla tavalla metsästyksestä, sen parempi, korostaa Panttila. 

Piirin nuorisotoimikunta tekee tärkeää työtä paikallisesti. 

– Järjestämme jahteja, Metso-leirejä, eräkerhotoimintaa ja muita tapahtumia nuorille. Kouluihin aiotaan myös lähteä kertomaan harrastuksesta. Teuvalla esimerkiksi voi suorittaa metsästyskortin yläasteen valinnaisen kurssilla, se on hieno juttu. 

Panttila on juuri päättämässä turvallisuusalan opintoja ja aloittaa heinäkuussa asepalveluksensa. 

– Toivon, että jatkossakin pääsen töiltä paljon metsälle. Tämä on harrastus, jota ei mikään voi korvata. Ei sen parempaa harrastusta voi ollakaan, kuin kulkea luonnon hiljaisuudessa siitä nauttien, yhdessä omien koirien kanssa.