Metso-leirillä opetellaan eränkäyntiä yhdessä

Teksti: Anna Kujala  Valokuvat: Särkivaaran Metsästysseura  04.10.2024
Jänismetsällä ollut porukka seisoo saaliin kanssa metsätiellä.
Tänä vuonna noin tuhat nuorta on opetellut eränkäyntiä Metso-leireillä. Kuvassa jänisjahdissa ollut porukka Särkivaaran Metsästysseuran Metso-leirillä syyskuussa.
Särkivaaran Metsästysseuran ensimmäinen Metso-leiri ylitti odotukset. Yhteishenki ja ohjaajien aktiivinen osallistuminen tekivät leiristä ikimuistoisen.

Metso-leirin suosio yllätti Joensuun kupeessa toimivan Särkivaaran Metsästysseuran odotukset täysin. Tulijoita olisi ollut puolet enemmän kuin leirillä oli paikkoja. Syyskuun alkupuolella järjestetylle leirille otettiin 15 osallistujaa.

–  Leirille tuli nuoria Joutsenosta ja Orimattilasta asti, mukana oli tietysti myös paikallisia nuoria. Kaukaisimmat hakemukset tulivat Varsinais-Suomesta, kertoo seuran puheenjohtaja ja leiristä vastannut Mika Björn.

Metso-leirit ovat metsästyksestä kiinnostuneille nuorille suunnattuja 3–5 päivän leirejä. Leireillä opetellaan eränkäyntiin, riistanhoitoon, metsästykseen ja turvalliseen aseenkäsittelyyn sekä ampumiseen liittyviä asioita.

Särkivaaran Metsästysseuran leirille valitut 15 osallistujaa olivat 10–14-vuotiaita, joten kenelläkään heistä ei vielä ollut aselupaa. Aseen turvallista käsittelyä opeteltiin ampumaradalla. Metsästyksessä nuoret olivat passissa ilman asetta.

Aivan kaikki ei mennyt niin kuin oli ajateltu.

– Olimme suunnitelleet jahtimuodoksi kyyhkyjahtia, mutta kyyhkyt olivat jo lähteneet pois alueelta. Pikkuisen lennosta jaoimme sitten ryhmän kahteen, osa metsästi sorsaa ja osa majavaa. Lisäksi metsästimme jänistä, Björn kertoo.

Saaliiksi saatiin neljä jänistä, majavan hännän läpsäys veteen sekä ainakin yksi tavihavainto. Leirillä harjoiteltiin myös ensiaputaitoja sekä riistankäsittelyä jäniksellä. Viisi osallistujista oli ennakkoon valmistautunut metsästystutkinnon kokeeseen, joka oli mahdollista suorittaa leirin lopussa.

Leiri on monen toimijan yhteistyötä

Leirin aikana saatiin positiivista palautetta osallistujilta, ja jälkeenpäin myös heidän vanhemmiltaan.

– Nuorilta saatu palaute oli muun muassa, että leirillä ei tarvinnut olla yksin, sieltä sai kavereita, vaikka ei tuntenut ketään entuudestaan. Sitäkin pidettiin kivana, että aikuiset ohjaajat olivat mukana myös illalla, kun pelattiin pelejä, Björn kertoo.

Leirin järjestämiseen osallistui metsästysseuran lisäksi muita tahoja.

– Teimme alkukesästä terassin kylätoimikunnalle. He vastavuoroisesti hoitivat koko leirin ruokahuollon, me vain maksoimme ruokatarvikkeet. Pohjois-Karjalan ajokoirayhdistys taas oli mukana jänisjahdissa neljällä suomenajokoiralla ohjaajineen.

Leiriläiset pääsivät tutustumaan metsästyskoirarotuihin perusteellisesti yhden aamupäivän aikana, kun metsästysseuran jäsenet olivat tuoneet paikalle omia koiriaan. Paikalla oli kymmenkunta eri rotua.

Myös paikalliset yritykset sponsoroivat leiriä. Aseliike lahjoitti patruunoita ja lippikset sekä antoi aseita lainaan, ja rautakauppa lahjoitti otsalamppuja, joita käytettiin illan pimetessä.

Rohkeasti kokeilemaan uutta

Mika Björn toteaa, että moni metsästysseura kulkee vanhoissa jalanjäljissä. Nuoria kyllä arvostetaan, mutta ei ole resursseja lähteä toteuttamaan nuorisotoimintaa.

– Meillä oli onneksi toimiva ydinporukka 30–50-vuotiaita metsästäjiä, jotka ovat tottuneet metsästämään ja hoitamaan ruokintapaikkoja yhdessä. Tällä porukalla lähdimme yhteistuumin toteuttamaan ensimmäistä Metso-leiriä, hän sanoo.

Leiriin osallistui kahdeksan ohjaajaa.

Björn on herännyt siihen, että iso osa seuran jäsenistä on yli 50-vuotiaita. Jotakin pitää tehdä, jotta seuraan saadaan uusia jäseniä, ja seura onkin aikaisemmin järjestänyt perhepäivä ja koiratapahtumia. Odotukset ylittänyt leiri saa pohtimaan tulevaisuutta.

– Metsästysseuramme on joka toinen vuosi talkoissa Elo-Karelia koiranäyttelyssä, se on iso ponnistus. Joten ajattelin, että joka toinen vuosi voisimme sitten järjestää Metso-leirin, Björn visioi.

Hän kannustaa muitakin metsästysseuroja ennakkoluulottomasti järjestämään tapahtumia nuorille, ja vinkkaa, että Metsästäjäliitolta saa apua leiritoimintaan liittyvissä peruskysymyksissä.

Info
Leiriltä itsevarmuutta ja iloa

Leiri- ja kerhotoiminta ovat Suomen Metsästäjäliiton nuorisotyön keskeisimpiä toimintamuotoja. Metsästäjäliiton nuorisotyön asiantuntija Antti Mäkinen pitää metsästystä erinomaisena välineenä lasten ja nuorten vuorovaikutuksen tueksi. Yhdessä tekeminen turvallisen ja luotettavan aikuisen kanssa edistää lapsen itsevarmuutta ja tuo iloa.

– Metsästys on äärimmäisen hyvä väline harjoitella toisen ihmisen kohtaamista. Metsällä ollaan autenttisessa ympäristössä, missä tekeminen on keskiössä, hän sanoo.

Metsästysharrastuksessa tehdään käytännön asioita ja opitaan toisilta.

– Metso-leireillä tekemisen kautta katsotaan toisia ihmisiä silmiin. Usein lähdetään leiriltä taskut täynnä uusia kavereita.

Tämän vuoden 40 Metso-leireille on osallistunut noin tuhat lasta ja nuorta, useampi sata aikuinen sekä paljon sidosryhmätoimijoita ja kumppaneita. Leireille on enemmän kysyntää kuin tarjontaa.

Mäkinen kannustaa metsästysseuroja panostamaan nuoristotoimintaan ja leireihin ennakkoluulottomasti.

– Minulta voi aina kysyä neuvoja, vaikkapa turvallisuussuunnitelmasta tai miten vapaaehtoisten rikostaustaote tilataan, Mäkinen vinkkaa.

Metsästäjäliitolta voi myös anoa leiri- ja materiaalitukea.

Lisätietoa Metsästäjäliiton nuorisotoiminnasta.

Ota seurantaan Metsästäjäliiton Instagram-tili nuorille!
Hirvimetsälle? Hirvijahti 15–29-vuotiaille metsästäjille Kauhajoen Päntäneellä 15.–17.11.2024.