Parempaa harrastusta nuorelle ei ole

Teksti: Tiina Saario-Kuikko  Valokuvat: Eija Vallinheimo ja Savolaisen perheen albumi  20.02.2020
Jenna ja Tomi Savolainen
Sisarukset Jenna ja Tomi Savolainen ovat lähes koko ikänsä kulkeneet isänsä ja isoveljiensä esimerkkiä seuraten isompiensa mukana metsällä ja saaneet siitä metsästyskipinän itsekin.

– Parempaa harrastusta ei ole, loimaalaisnuoret tietävät.

Tomille ja Jennalle metsästys on ollut pienestä pitäen itsestäänselvä valinta.

– Olemme kasvaneet tähän elämäntapaan, he sanovat.

Nuorten vapaapäiväkin kuluu useimmiten kettujahdissa, tosin 20-vuotias Jenna kuvailee itseään pikemminkin peurakyttääjäksi. Peurakannan kasvu on paikoin saatu kuriin nuorten metsästäjien voimin.

Tomi ja Rontti kettujahdissa. Saalistakin saatiin.

Tomin lempipuuhaa ovat molemmat - sekä kettu- että peurajahti. Hän suuntaakin metsälle aina, kun koulusta on vapaata.

Tomi on 17-vuotiaaksi varsin kokenut metsästäjä, joka saa saalista lähes joka kerta. Peurojakin on kaatunut tänä kautena jo 19.

– Tomppa on ollut metsästyksestä kiinnostunut jo 4-vuotiaasta, jolloin hän jo pakkasi eväät reppuunsa ja meni leikkiaseineen kotipihalle kytikselle, Jenna kertoilee.

Myös koirat ovat luonnollinen osa Savolaisten metsästysharrastusta.

– Suomenajokoiria meillä on ollut aina, sittemmin mukaan ovat tulleet myös harmaa norjanhirvikoira, karkeakarvainen terrieri ja patterdalen terrieri, saksanseisoja ja viimeisimpänä espanjanvesikoira.

Tomi ja Jenna ovat oppineet lihan käsittelyn pienestä pitäen.

Kavereita etelästä pohjoiseen

Metsästysharrastuksen myötä nuorten kaveripiiri on laajentunut etelästä aina Lappiin asti.

– Harrastus yhdistää, ja metsästysvierailuja tehdään puolin ja toisin. Uusia kavereitakin on tullut tämän kautta, sisarukset toteavat tyytyväisinä.

Jennasta on mukava kuunnella myös vanhempien metsästystarinoita. SRVA-työkin on tullut hänelle tutuksi isänsä mukana peurakolarien jälkiä siivoillessa.

Jennan sai peurakytikseltä saaliksi peuran vasan.

Tytöt mukaan metsälle

Jennan ja Tomin koulukavereista ei monikaan ole kiinnostunut metsästämisestä. Jenna kertoo, että hän kuulee usein ihmettelyä siitä, miten hän on voinut valita harrastuksekseen niin raa’an harrastuksen.

– Tämä ei kuitenkaan saisi olla vain poikien harrastus, eikä metsästys ole pelkkää tappamista. Myös riistanhoito kuuluu metsästykseen. Saa nauttia luonnosta ja kuulla mahtavia metsästystarinoita vanhemmilta metsästäjiltä nuotiolla makkaraa paistaessa. Ja aina oppii jotain uutta, hän muistuttaa.

Molemmilla sisaruksilla on takataskussaan luonnollisesti metsästyskortti ja oman seuransa jäsenyys, mikä on edellyttänyt metsästäjätutkinnon ja ampumakokeen suorittamista. Tutkinnossa ei ole alaikärajaa, ja se tietää päivän kurssia, jonka päätteeksi järjestetään koe.

– Tärkeää on, että hankkii hyvät, lämpimät ja vedenkestävät kengät. Sitten vaan rohkeasti itseään vanhempien mukaan ja kokeilemaan, Jenna neuvoo metsästyksen aloittajia. Hän kehottaa myös ottamaan reippaasti yhteyttä metsästysseuroihin ja menemään mukaan tutustumaan toimintaan.

Oma arvonsa metsästyksessä on myös riistalihalla, joka kuuluu olennaisesti Savolaisten ruokapöytään. Sisaruksista innokkain kokki on Jenna, jonka bravuurina ovat hirvirullat ja kermaperunat. Riistaruoka maistuukin koko perheelle useampana päivänä viikossa.