Jahdin yhtenä tärkeänä tavoitteena oli myös mahdollistaa uudenlainen metsästysmuoto sellaisille nuorille, joille se ei muuten olisi ollut mahdollista.
Lisäksi järjestäjät halusivat lisätä tietoutta harmaahylkeiden metsästyksestä, sillä runsaasta harmaahylkeiden määrästä huolimatta pyyntimuodon vaikeus sekä hylkeistä saatavien tuotteiden kuten rasvan, lihan ja turkiksen myynnin kiellon takia vuosittaiset saalismäärät ovat olleet viime vuosina pienempiä kuin myönnetty lupamäärä.
Turvallisuus iskostettiin mieliin
Kevään toinen jahtiviikonloppu (3.–5.6.) alkoi perjantai-iltana majoittautumisella Kasnäsin kylpylähotelliin.
Ensimmäinen kosketus varsinaiseen hylkeenpyyntiin saatiin majoittautumisen jälkeen viikonlopun jahtipäällikkönä toimineen Pontus Enestamin pitämällä jahti- ja turvallisuusoppitunnilla.
Oppitunnin tunnelmaa nostattivat mukavasti jahtipäällikön kertomat metsästystarinat aiemmilta hylkeenpyyntireissuilta. Oppitunnin tärkeimpinä anteina olivat turvallisuusnäkökulmat sekä ohjeet oikeanlaisesta toiminnasta ampuma- ja saaliin hakemistilanteissa.
Ainakin osalle viikonlopun osallistujista selvisi vasta oppitunnilla, että varsinainen metsästys tapahtuisi ulkomerellä sääolosuhteista riippuen aika-ajoin varsin kovan tuulen ja aaltojen keskellä.
Poikkeusolosuhteet saaliin haasteena
Lauantain jahtipäivä aloitettiin yhteisellä aamupalalla, jonka jälkeen kokoonnuimme yhdessä vierasvenesatamaan. Seurueen käytössä oli kaksi merikelpoista venettä, joista toinen oli varattu hylkeiden paikallistamisen jälkeiseen kallioluotojen lähestymiseen ja toinen muun seurueen kuljettamiseen.
Veneisiin mentiin edellisenä iltana arvotun ampujajärjestyksen mukaan siten, että kaksi ensimmäistä ampumavuoroa saanutta nuorta meni luotojen lähestymiseen tarkoitettuun veneeseen ja loput menivät kuljetusveneeseen.
Ensimmäisenä metsästyspäivänä hyljehavaintoja kertyi oppaiden ja jahtipäällikön mukaan aikaisemmista viikoista poiketen suhteellisen vähän. Syynä hyljehavaintojen niukkuuteen pidettiin kovaa tuulta sekä aikaisemmin viikolla pidettyä Puolustusvoimien ampumaharjoitusta. Kaikesta huolimatta seurue sai ensimmäisenä päivänä saaliiksi kolme hallia.
Saaliiksi saadut hallit käsiteltiin ulkoluodoilla, ja niistä otettiin talteen lihat, siitinluut sekä osasta kallot. Valitettavasti karvanvaihdon takia nahat eivät olleet käyttökelpoisia.
Jokainen sai saaliskokemuksen
Merellä vietetyn päivän jälkeen osallistujat pääsivät kylpylään, ja illan kruunasi yhteinen ravintolaillallinen. Puolestaan jahtipäällikkö yhdessä muiden oppaiden kanssa käytti ensimmäisen jahtipäivän jälkeisen illan seuraavan päivän toteutuksen suunnitteluun.
Sunnuntain jahtipäivä toteutettiin samalla kaavalla kuin lauantai, mutta illan suunnittelujen lopputulemana pyyntialueeksi oli valittu eri alue.
Tällä kertaa ensimmäiset hylkeet löytyivät varsin nopeasti, joista allekirjoittanut onnistui saamaan saaliiksi elämänsä ensimmäisen hylkeen. Päivän kuluessa hylkeitä löytyi lisää, ja saalista kertyi siten, että kaikki kahdeksan nuorta saivat viikonlopun aikana saaliiksi hylkeen.
Tämän jälkeen jahti lopetettiin, ja saaliseläimet käsiteltiin luodolla asiaan kuuluvalla tavalla. Kokeneiden jahtimiesten toimista paistoi koko viikonlopun ajan vankka asiantuntemus ja usko omaan tekemiseen.
Itse koettuna arvostus perinteeseen kasvaa
Kokemani perusteella entisaikojen hylkeenpyytäjät ovat ottaneet suuria riskejä Itämeren suurriistaa metsästäessään, sillä nykyaikaisten veneiden ja välineidenkin avulla tämä jahtimuoto osoittautui haastavaksi ja vaaralliseksi.
Kaiken kaikkiaan jahtiviikonloppu oli kokemuksena ikimuistoinen ja kaikin tavoin onnistunut. Loppuun haluankin kiittää tapahtuman järjestäjiä sekä Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piiriä tämän kokemuksen mahdollistamisesta!
Toivottavasti tällaista nuorille suunnattua toimintaa on tulevaisuudessa entistä enemmän myös muissa Metsästäjäliiton piireissä, sillä onhan nuorissa se kuuluisa tulevaisuus.
