Hiihtelin paikalle pari kevättä sitten. Vaikeahan tuota oli silmämääräisesti lukea, mutta tutkijat ovat nähneet maalauksessa pari ihmishahmoa ja osan hirvieläimen ruhosta. Muutama kilometri etelämpänä Suomussalmen puolella, Hossan kansallispuistossa, on toinen maalaus, jonka resoluutio on tarkempi. Sekin kuvaa metsästystä. Jahdilla on siis Suomessa pitkät perinteet. Vielä pitemmät kuin noilla kahdella kalliomaalauksella, joiden arvioidaan olevan neljä, viisi tuhatta vuotta vanhoja.
Metsästyksen pitkä historia on samalla myös kulttuurihistoriaa. Esihistoriallinen kulttuuri oikeastaan rakentui erästyksen ympärille. Jahti ja kalastus takasivat ravinnon, mutta loivat myös henkistä kulttuuria, kuten kalliomaalaukset, jahtiloitsut ja myöhemmin kirjallisuus, kuvataide ja musiikki ovat osoittaneet. Suomen ensimmäinen oopperakin (Fredrik Pacius/ Sakari Topelius: Kaarle kuninkaan metsästys) käsittelee metsästystä!
Tämä tuli mieleen, kun luin kommentteja viimevuotiseen korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen, jonka mukaan metsästyskulttuurin vaaliminen ei ole riittävä syy suurpetojen kannanhoidolliselle metsästykselle. Somessa irvailtiin, ettei kukaan edes ilkeä perustella metsästystä kulttuurisyillä. Uskallan olla eri mieltä. Jahtikulttuuri jos mikä on suomalaista henkistä perintöä, eikä se säily, jos sitä ei vaalita. Mikä on parempi tapa vaalia jahtikulttuuria kuin harrastaa metsästystä, myös suurpetojen jahtia? Ei jääkiekkokulttuuriakaan museoida, vaan se säilyy elinvoimaisena, kun jengi tahkoaa jäätä ja mäiskii lätkää ylämummoon.
Ikiaikaisen jahtikulttuurin elinvoimaisena pitäminen ei tietenkään tarkoita, että metsästystä pitäisi harjoittaa kuin ennen muinoin: vapaasti kaikkialla, mistä riistaa löytyy. Se tarkoittaa, että metsästyksen kulttuuriarvo tunnustetaan ja perinnettä jatketaan järkevin, nykyaikaisin säännöin ja rajoituksin. Nyt kun kamerakin on keksitty, ei onnistuneen jahdin jälkeen enää tarvitse edes kallion kylkeä töhriä.
Kirjoittaja Pekka Ervasti on kuusamolaislähtöinen toimittaja ja kirjailija, joka on kulkenut erällä kaksivuotiaasta.
Jahtikauden ulkopuolella hän metsästää politiikan uutisia Arkadianmäellä, jahtikaudella riistaa aina kun voi.
Twitterissä @ErvastiPekka
Artikkeli on julkaistu aiemmin Jahti-lehdessä 01/2024. Jahti on Metsästäjäliiton jäsenlehti, joka ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Metsästäjäliiton jäsenenä saat Jahdin jäsenetuna suoraan kotiisi kannettuna. Voit myös tilata lehden kotiisi ilman jäsenyyttä. Metsästäjäliiton jäsenenä voit lukea Jahdin myös näköislehtenä OmaMetson kautta. Tervetuloa mukaan mahdollistamaan metsästystä nyt ja tulevaisuudessa liittymällä jäseneksi.
Liity jäseneksi metsästäjän edunvalvontajärjestöön
Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville.
Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.
