Ervasti: Herrat metsällä

Teksti: Pekka Ervasti  29.09.2025
Pekka Ervasti
Pekka Ervasti on kuusamolaislähtöinen toimittaja ja kirjailija, joka on kulkenut erällä kaksivuotiaasta. Politiikan toimittajana hän metsästi uutisia Arkadianmäellä, mutta viihtyy nykyisin enemmän pohjoisen selkosilla.
Manfredia tuotiin passista kahden miehen taluttamana. Naama oli liidunvalkea ja kourat puristivat asetta kuin krampissa.
– Adrenaliiiin, äijä hoki, kun avustajat yrittävät vääntää pyssyä pois säikähtäneen vieraan käsistä.
Lopulta se kirposi ilman rälläkkää.

Ensimmäistä kertaa Suomessa hirvijahtiin osallistunut saksalaisvieras oli päivän ensimmäisessä passissa saanut muutaman metrin päästä ottaa vastaan emokarhun ja kahden pennun ohimarssin. Älysi onneksi olla ampumatta. Seuraavana päivänä sama vieras pääsi vielä kaatamaan komean sarvipääsonnin. Suomeen suuntautuneesta kutsujahdista riitti todennäköisesti kertomista Hampurin rotareissa. Ach, Du Lieber!

Kutsujahdeilla – tai herrajahdeilla – on hieman elitistinen maine. Yhteiskunnan metsästävä ylädesiili kokoontuu tweedasuissaan ja tupsusukissaan suurten firmojen, virastojen ja etujärjestöjen järjestämiin tapahtumiin. Metsästellään päivä tai pari, saunotaan ja nautitaan päivän päätteeksi maittava riistaillallinen. Puheita pidetään ja snapseja kohotellaan.

Kun olen muutamaan jahtiin osallistunut, olen huomannut, että ne ovat huomattavasti mainettaan parempia happeningeja. Monilla on vuosikymmenten perinteet. MTK:n säätiö on esimerkiksi järjestänyt kutsujahteja Kettulan tilallaan Salon Suomusjärvellä jo sata vuotta. Sitä voi jo hyvällä syyllä kutsua eräkulttuurin vaalimiseksi.

Monen perinteikkään kutsujahdin käsikirjoitus on vuosikymmenien kuluessa muotoutunut tutun kaavan mukaiseksi. Koetellut järjestelyt tekevät jahdista turvallisen ja mieleen jäävän tapahtuman. Vieraat nauttivat luonnosta, jahdista ja voivat verkostoitua ilman titteleitä. Eikä kaatoryyppyjäkään enää siemailla samaan mittaan kuin joskus aikaisemmin. Useimmat tulevat paikalla omalla autolla ja kotiin on lähdettävä ajokunnossa. Jahtipäällikkö pitää huolen, ettei kukaan pääse passiin maistissa.

Jahdit heijastuvat myös lähiyhteisöön. Paikallinen metsästysseura auttaa monesti järjestelyissä ja saa siitä ehkä myös pienen korvauksen. Paikallisia koiramiehiä värvätään ajohommiin ja he saavat lemmikeilleen tervetullutta harjoitusta. Erään firman jahdissa ajomiehistö koostuu paikallisen suunnistusseuran jäsenistä. Ajoketju etenee maastossa kellon tarkkuudella ja urheilijat saavat samalla treeniä – ja uudet edustusverkkarit sesongin päätteeksi.

Kutsujahdeissa on usein ulkomaalaisia vieraita, jotka saavat näkemyksen suomalaisesta eräkulttuurista samalla, kun voivat kertoa omista jahdeistaan. Metsästäviä naisia jahdeissa näkee yhä useammin.

On helppo yhtyä erään vieraan arvioon, mikä on kutsujahdissa tärkeintä. Tärkeintä on saada kutsu!

 

 

 

 

 

Liity jäseneksi

Tämä kolumni on julkaistu Metsästäjäliiton jäsenlehdessä Jahti 2/2025. Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken – sekä tuoreen Jahti-lehden postitse.

Liity sinäkin jäseneksi >>