Koillismaan metsämiehet kävivät tuolloin pontevaa taistelua kasvavia varisparvia vastaan. Peruste oli, että varikset – riettaat – tuhoavat riistalintujen pesiä ja poikasia. Isä asetteli katiskasta saatuja särkiä rantakiville ja latasi ne tuhdilla annoksella myrkkyä, joka tappoi kaikki rottaa pienemmät eläimet kymmenen metrin säteellä. Kuuri tehosi. Varikset katosivat, mutta tyhjiö täyttyi toisella vitsauksella, kun Oulun suunnasta liihottavat lokit ottivat ilmaherruuden mökkijärven yllä.
Lokki ei tietenkään ole vieraslaji Suomessa, mutta Koillismaan suunnalla se joissakin osissa kairaa oli sitä. Minkki sitä vastoin on vieraslaji jos mikä, ja sekin hiippaili tekoselkosiini suunnilleen samoihin aikoihin, kun lokit aloittivat invaasionsa. Ennen katseltiin mökin ikkunasta, kuinka vikkelä kärppä nappasi terassille vatiin jätetyt jäniksen lihat parempiin suihin. Nyt hiihdetään kesäasunnolle jo keväällä tarkistamaan, onko minkki päättänyt tehdä mökistämme itselleen ja pesueellaan kortteerin.
Kaveri kävi minkkiä vastaan urheaa taistelua koko alkukesän, kunnes luovutti, pakkasi perheensä veneeseen ja jätti minkin luolalta löyhkäävän huvilansa uuden omistajan haltuun. Viimeinen näköhavainto rakkaasta kesäpaikasta oli itsevarman minkin hahmo laiturin nokassa, johon se oli loikkinut vilkuttamaan hyvästit taajaman suuntaan soutavalle perheelle.
Taistelussa vieraslajeja vastaan taitaa parhaimmillaankin olla saavutettavissa vain osavoittoja. Minkki, supikoira, kanadanmajava – ja yhtenä viimeisistä valkohäntäpeura, ovat tulleet jäädäkseen. Vieraskasvit ovat sitten aivan oma lukunsa, kurtturuusu vieköön! Minkki karkasi tarhoilta ja karkulainen on valkohäntäkin. Hieno ja komea eläin tarjosi aluksi harvinaisen saaliin metsämiehille. Himoittua riistaeläintä haluttiin auttaa ankaran talven yli ruokinnalla, ja nyt on kanta lisääntynyt kuin kani – vieraslaji sekin.
Kun minkki liiskautuu auton alle, sitä ei aina edes huomaa, mutta kun valkohäntä rojahtaa konepellille, suomukset rapisevat kuskin silmiltä kuin bonukset kaskosta. Ongelmalle on pakko tehdä jotain. Talviruokinnan lopettaminen ei ole yksiselitteinen ainoa keino, mutta kaikkea pitää yrittää. Sen sijaan että olisimme osa ongelmaa, meidän metsästäjien on tultava osaksi ratkaisua.
Kirjoittaja Pekka Ervasti on kuusamolaislähtöinen toimittaja ja kirjailija, joka on kulkenut erällä kaksivuotiaasta.
Jahtikauden ulkopuolella hän metsästää politiikan uutisia Arkadianmäellä, jahtikaudella riistaa aina kun voi.
Twitterissä @ErvastiPekka
Artikkeli on julkaistu aiemmin Jahti-lehdessä 03/2022. Jahti on Metsästäjäliiton jäsenlehti, joka ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Metsästäjäliiton jäsenenä saat Jahdin jäsenetuna suoraan kotiisi kannettuna. Voit myös tilata lehden kotiisi ilman jäsenyyttä. Metsästäjäliiton jäsenenä voit lukea Jahdin myös näköislehtenä OmaMetson kautta. Tervetuloa mukaan mahdollistamaan metsästystä nyt ja tulevaisuudessa liittymällä jäseneksi.
Liity jäseneksi metsästäjän edunvalvontajärjestöön
Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville.
Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.
