Joulurauha kuuluu kaikille - myös metsäneläimille

Teksti: Tiina Saario-Kuikko  Valokuvat: Hinnerjoen Metsästysseura Salo-Veikkojen riistakamerat, Lowline Creative  21.12.2020
joulurauha eläimille
Salo-Veikkojen vakiintuneilla ruokintapaikoilla käy parhaimmillaan useita kymmeniä eläimiä viikossa. Tyypillisiä vieraita ovat hirvi, peura, kauris, jänis ja pikkulinnut.
Hinnerjoen Metsästysseura Salo-Veikot julistaa joulurauhan metsäneläimille jo 28:nnen kerran, vaikka juhlallisuudet jäävätkin nyt koronatilanteen takia väliin.

Joulunpyhät ovat rauhoittumisen aikaa. Niinpä myös hirvieläimet, jänikset ja metsäkanalinnut voivat huokaista helpotuksesta Satakunnassa Hinnerjoella, jossa eläimille julistetaan joulurauha perinteisesti aatonaatosta 23.12. tapaninpäivän loppuun. Tänä aikana rauhaa ei saa häiritä ’hallin hammas eikä metsämiehen ansa’.

— Meillä Metsäkirkon nimellä kulkeva perinne on jatkunut katkeamattomana näihin päiviin asti, kertoo seuran puheenjohtaja Juho Kauppi.

Tällä on haluttu viestiä, että joulu ei ole pelkästään iloinen, uskonnollinen perhe- tai sukujuhla, vaan kaikkien kuuluu saada osansa - myös metsäneläinten. Samalla innokkaimmat metsästäjät ovat voineet rauhoittua perheidensä ja läheistensä pariin, hän perustelee.

Alkusyksystä menee omenoita, myöhemmin porkkanaa ja punajuuria.

Tunnelmointia metsän keskellä

Euran Hinnerjoella eläinten joulurauhaa on julistettu Salo-Veikkojen majan pihalla, jonne vievä kulkureitti on valaistu tunnelmallisesti lyhdyin, ulkotulin ja jätkänkynttilöin. Juhlallisuuksiin on kuulunut myös puuron tarjoilu kodassa, jonka keskellä on suuri nuotio.

Aluksi on tarjottu lähitilalta hankittuun, tuoreeseen lehmänmaitoon valmistettua riisipuuroa, jonka keittäminen aloitetaan jo varhain tapahtuma-aamuna. Kyytipoikana on väskynäsoppaa ja kuumaa glögiä. Innokkaimmat tulevat ruokailemaan ja tarinoimaan jo pari tuntia ennen majan edustalla pidettäviä puheita, Juho Kauppi kuvailee tilaisuuden kulkua.

Puheiden, evankeliumin ja joulurauhan julistuksen tapahtumapaikkana on ollut majan terassi, jossa on valaistu puuristi. Väki on kerääntynyt pihamaalle kellonsoitosta.


Lopuksi on kiitetty maanomistajia ja muita sidosryhmiä kuluvasta vuodesta ja toivotettu heille sekä kaikille kylän asukkaille ja paikalle tulleille entisille hinnerjokilaisille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta. Tilaisuus on päättynyt kellonsoittoon, Kauppi kertaa.

 

Talviruokinnalla evästä talven yli

Hinnerjoen metsästysseuralla on myös vahva riistan talviruokintakulttuuri, jolla autetaan eläimiä selviämään talven yli. Kaikkiaan noin 10 300 hehtaarin toiminta-alue käsittää kuutisenkymmentä ruokintapaikkaa, joista osa on ympärivuotisia ja osa ns. houkuttelupaikkoja.

Riistanruokinnan avulla saa myös hyvän käsityksen alueen riistaeläinkannoista, ja ruokintapisteiden kulutuksen seuraaminen sekä jälkien ja jätösten tarkkailu auttavat riistan määrän ja laadun arvioinnissa. Tässä Salo-Veikoilla on hyvänä apuna myös riistakamera.


Olemme pyrkineet siihen, että kun pelloilta ja metsästä ravitseva ruoka alkaa eläimiltä loppumaan, ruokintapaikoilla on aina vähintään viljaa, kertoo Kauppi, joka itse ylläpitää kaverinsa kanssa viittä ruokintapaikkaa.

—Yleisimmin ruokintaa järjestetään pienille hirvieläimille ja jäniksille.

Kaura on hirven herkku

Vilja - erityisesti kaura - on hirvieläinten herkkua. Alkusyksystä menee omenoita, myöhemmin porkkanaa ja punajuuria. Sokerijuurikas ei aina tunnu maistuvan peuroille, hirville kylläkin. Härkäpapu menee peuroillekin, kostutettuna. Hirville maistuu myös kaali. Itse olen ottanut tavaksi sekoittaa jouluna kaurojen joukkoon reilusti hernettä, se maistuu hirvieläimille, Kauppi tietää kokemuksesta.

Hirvet suosivat hänen mukaansa riistapeltoja ja isoja kaali- tai porkkanakasoja. Peurat ja kauriit ruokailevat katoksista.

Yleisimmin ruokintaa järjestetään pienille hirvieläimille ja jäniksille, mutta myös peltokanalintujen ruokinta on suosittua, Kauppi sanoo.

Riistanruokinnan avulla saa myös hyvän käsityksen alueen riistaeläinkannoista, ja ruokintapisteiden kulutuksen seuraaminen sekä jälkien ja jätösten tarkkailu auttavat riistan määrän ja laadun arvioinnissa.

Riistakameraan tallentuu monenmoista kulkijaa

Seuran vakiintuneilla ruokintapaikoilla käy parhaimmillaan useita kymmeniä eläimiä viikossa. Tyypillisiä vieraita ovat hirvi, peura, kauris, jänis ja pikkulinnut.

Näkyypä riistakamerassa aina välillä supikoira ja kettukin. Ilves ja susikin ovat kameraan tallentuneet, mutta ne tuskin ovat porkkanan perässä. Ahma ja karhu ovat erittäin harvinaisia meidän alueellamme. Muutama vuosi sitten saimme kamerahavaintoja myös villisioista, mutta ainakaan vielä ne eivät ole Hinnerjoelle pysyvästi asettuneet, Kauppi kertoo havainnoista.

Jos taas ruokinta sisältää porkkanaa, jänis on takuuvarma vieras. Hyppää se joskus viljakaukaloonkin ruokailemaan, hän hymähtää.

Myös riistapeltoja on koko seuran toiminta-alueella tasaisesti. Salo-Veikot kannustaakin jäseniään rahallisesti riistapeltojen perustamiseen ja ylläpitoon. Pelloille kylvetään muun muassa riistasiemenseoksia, rehukaalia, rapsia ja naurista.

Info
Hinnerjoen Metsästysseura Salo-Veikot ry

Hinnerjoen Metsästysseura Salo-Veikot ry on perustettu 1951. Jäseniä on 178. Seura harjoittaa metsästystä, riistanhoitoa, metsästysampumaurheilua ja kenneltoimintaa.

Viime aikoina on panostettu myös nuorisoon, jotta metsästysseura pysyy virkeänä ja toimivana tulevaisuudessakin.