Joulurauhan julistus metsäneläimille koskee jouluaattoa ja joulupäivää, tapaninpäivänä jo ollaan monessa paikkaa perinteisessä tapaninpäivän jänisjahdissa tai muussa pyynnissä. Metsästämättömyydellä on pitkä perinne edellä mainittuna kahtena joulun päivänä, sen julistaminen taas on uudempi asia.
Joulurauhan julistavat Metsästäjäliitossa niin jotkut liiton piireistä kuin monet metsästysseuratkin. Tapahtumassa palkitaan monesti ansioituneita henkilöitä ja kuullaan tervehdyksiä sekä ajankohtaisia puheita.
Metsästäjäliiton toimiston henkilöstö osallistui kolmeen piirin tapahtumaan Louhosareenalla Nilsiässä Pohjois-Savossa, Ampumaurheilukeskuksessa Hammaslahdessa Pohjois-Karjalassa ja raviradalla Kouvolassa Kymenlaaksossa.
Joulu on arvostettu juhlapyhä metsästäjälle
Aivan huomaamattaan metsästäjä alkaa käymään joulun aikaa. Varusteita huolletaan, riistalle viedään lyhteitä, kaadetaan haapoja jäniksille, jotkut suunnittelevat jo seuraavan vuoden jahtimatkoja kauemmas. Joulupukkia odotellessa jännittää, ovatko tontut olleet tarkkoina, mitä metsästäjältä ja koiralta puuttuu. Ehkä herkkuluu on paketissa ansaitusti.
Jouluna metsästäjän pöydästä löytyy herkkuja kuten lintua, hirveä, peuraa ja villisikaa. Lihaa on jalostettu, palvattu, savustettu tai kypsennetty vesihauteessa. Joillakin metso on joulupöydän ykköspaikalla, monella on riistamakkaroita ja nakkeja, ehkä jotain erikoisempaakin. Joku on saattanut saada hanhen, hylkeen tai allin. Uudenvuoden aikaan saattaa olla jo jänispadan aika. Vesi ihan herahtaa jo kielelle. Metsästäjä on joulun aikaan todellinen hyväntekijä. Moni on ottanut tavaksi suklaarasian tai viinipullon sijaan ilahduttaa pakastimen antimilla myös naapureita, ystäviä, sukulaisia tai muuta tuttavia. Riistanliha on arvostettua, maukasta ja terveellistä.
Pohjois-Savon piirin Tervastulet
Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piirin Tervastulilla 9.12.2023 tarjoiltiin 600 annosta hirvisoppaa vieraille piirin 70-vuotisen taipaleen kunniaksi. Tapahtuman toisena järjestäjänä oli Pohjois-Savon kennelpiiri. Hirven kaatoi ja käsitteli soppaan metsästysseura Vuotjärven Kaiku ja sopan taikoi Soppa-äijä Jaakko Miettinen. Tapahtuma järjestettiin kaikkiaan kuuden paikallisen seuran kanssa, joita olivat Ruokosen metsästysseura, Eitikan Erä, Länsi-Nilsiän Erämiehet, Vuotjärven Kaiku, Siikajärven Erämiehet ja Pakassalon Erä.
Tapahtuman puitteina toimi Louhosareena, jossa nimettiin vuoden eräimmeiseksi Eija Järveläinen Varpasjärveltä. Vuoden nuoreksi eräimmeiseksi valittiin Lilli Martikainen Nilsiästä. Vuoden kenneltoimijan tittelin sai Satu Miettinen Vehmersalmelta.
Kymen piirin Eläinten joulu ja Erätulet
Eläinten joulussa 10.12.2023 Metsästäjäliiton Kymen piirin kanssa järjestäjinä toimivat Jaalan-Kuusankosken ja Valkealan-Kouvolan riistanhoitoyhdistykset sekä Kouvolan ravirata. Tapahtumassa jaettiin 1 100 puuroannosta, lapsille oli muun muassa poninratsastusta ja simulaattoriammuntaa. Alueella nähtiin ravihevosten lisäksi poneja, koirien match show, laamoja, vuohia, kaneja ja hanhia. Metsästäjäliiton Kymen piiri ja nuorisotoiminta olivat hyvin esillä tapahtumassa.
Vuoden erähenkilöksi valittiin Teemu Ihalainen Ylämaalta ja vuoden eränuoreksi Konsta Puhjo Valkealasta.
Pohjois-Karjalan piirin erätulet
Hammaslahdessa Pohjois-Karjalan piirin Juhlaerätulille kokoontui 16.12.2023 satapäinen yleisö. Piiri juhli samalla 70-vuotista taivaltaan. Eränkävijäksi julkistettiin Ari Turunen Ilomantsista, Nuoreksi Eränkävijäksi Lauri Ralli Tohmajärveltä, Eräkoiraksi Kaatajannevan Hunter Joensuusta, omistaja Isto Ojala ja Kalamieheksi Esa Kolehmainen.
Erätulilla juhlapuheen pitänyt Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola piti nykyistä suurpetojen metsästyksen estävää tilannetta valitettavana. Hän esitti puheessaan petoasiaa ratkaistavaksi Ruotsin lainsäädäntö- ja hallintomallin mukaan.
– Suomen tulisi kehittää suurpetolainsäädäntöä ja hallintoa Ruotsin mallin mukaisesti. Siellä maa on jaettu hallinnollisiin suurpetoalueisiin, joilla niin sanotuissa yhteistoimintaneuvostoissa osoitetaan suurpetojen sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ja alueellinen kannanhoidollisen metsästyksen tarve. Juuri tätä alueellista vaikutusarviota on korkein hallinto-oikeus Suomessakin poikkeusluvilta edellyttänyt. Ruotsissa on myös säädetty suurpetojen minimimäärät, jotka on jyvitetty suurpetoalueille. Sekin Suomessa tulisi toteuttaa, Silpola totesi.
– Ministeri Essayah on juuri toissa päivänä torstaina 14.12. eduskunnassa todennut, että kannanhoidollinen metsästys on mahdollista jatkossakin, mutta vaatii nykyistä tarkemmat perustelut. Metsästäjäliiton esittämä Ruotsin malli vastaa näihin tarpeisiin. Olen vakuuttunut siitä, että maa- ja metsätalousministeriö ryhtyy työhön suurpetolainsäädännön muuttamiseksi. Muuta vaihtoehtoa ei ole, Silpola jatkoi.
Puheensa lopuksi Silpola toivotti vielä piirille 70-vuotisjuhlaonnittelut ja muistutti kaikkia hiljentymään jouluun samalla kun annetaan riistalle joulurauha.
