Suomalaisia riistaeläimiä: Kärppä

Kärppä (Mustela erminea) on pieni näätäeläin, jolla on pitkänomainen ruumis ja lyhyet jalat. Se on vikkelä peto, joka etenee korkeassakin hangessa ketterästi loikkien. Lumeen jää tunnusomainen parihyppyjälki, jossa vierekkäiset tassunjäljet seuraavat toisiaan muutaman kymmenen sentin tai lähes metrin välein.

Väriltään kärppä on kesäisin päältä ruskea ja mahapuolelta valkea. Talvella turkki vaihtuu valkoiseksi niin, että vain hännän- ja kuononpää ovat mustat. Kärpän erottaakin sukulaislajistaan lumikosta isomman kokonsa sekä pitkän, mustan hännänpäänsä ansiosta.

Elintavat ja lisääntyminen

Kärppää tavataan miltei koko pohjoisella pallonpuoliskolla karuimpia tunturipaljakoita myöten. Pohjoisessa kärppien koot ovat eteläisempiä lajitovereita huomattavasti pienemmät: eteläiset naaraat voivat painaa parisataa ja koiraat kolmesataa grammaa, kun pohjoisessa painot saattavat olla vain muutamia kymmeniä grammoja. 

Elinympäristö vaihtelee rantapöheiköistä ja pensaikkoisista niityistä jokivarsiin. Kärppä viihtyy usein myös ihmisasutuksen lähettyvillä niille mieluisten ulkorakennusten, ojien, kiviaitojen ja kellareiden vuoksi. Niissä kärppä usein saalistaa pääravintoaan myyrää. Navetasta se voi napsia parempiin suihin myös siipikarjaa.

Kärppänaaraat tulevat sukukypsiksi verrattain varhain, jo niin sanottuina pesäpoikasina. Koiraat hakeutuvat pesien läheisyyteen pian poikimisen jälkeen, ja käyvät parittelemassa sekä hiljattain synnyttäneiden emojen että poikueen nuorien naaraiden kanssa. Muulloin kuin paritteluaikaan naaraat ja koiraat elävät erillään ja syövät myös erityyppistä ravintoa. Naaraat erikoistuvat myyrien pyyntiin, jota ne harjoittavat talvisin taitavasti lumen alla. Koiraat pyytävät myyrien lisäksi muun muassa oravia, lintuja ja joskus jopa paljon itseään suurempia rusakkoja. 

Hyvinä myyrävuosina kärppä saattaa syödä myyräsaaliistaan vain energiapitoisimman herkun eli aivot. Lopun se varastoi. Suurimmista piiloista on löydetty tiettävästi likemmäs sata myyränraatoa, mutta saaliin myöhemmästä käytöstä ravinnoksi ei ole tarkempaa tietoa. Kärppä ehkäisee siis näin jossain määrin myyrien aiheuttamia taimikkotuhoja. Huonoina myyrävuosina kärppä voi tappaa paljon metsäkanalintujen poikasia.

Metsästys

Aiemmin kärppä oli arvokas turkiseläin, jonka nahka vastasi arvoltaan yli neljää oravannahkaa. Kärpännahat olivat statussymboleita, joita kuninkaalliset käyttivät viitoissaan. Luonnonturkisten arvon laskettua kärppien pyynti on ollut varsin vähäistä. Jonkin verran kärppää pyydetään kuitenkin loukuilla ja raudoilla.

Lue: Näin käytät pienpetorautoja turvallisesti ja oikein - katso video

Katso kärpän metsästyajat Riistakeskuksen sivuilta.