Suomalaisia riistaeläimiä: Jouhisorsa

Jouhisorsa (Anas acuta) on puolisukeltajien eleganteimpia edustajia. Sillä on siro kaula ja nimensä mukaisesti pitkät pyrstöjouhet.

Juhlapukuinen koiras on komea ilmestys. Sillä on tasaisen suklaanruskea pää, vitivalkoinen kauluri sekä mustat hartiajuovat harmaalla pohjalla. Naaras on ympäri vuoden harmaanruskea. Metsästyskauden alettua koiraan puku muistuttaa paljolti naaraan ulkoasua kuten muillakin sorsalinnuilla.

Elintavat

Jouhisorsa viihtyy avoimissa vesistöissä. Se on tehokas puolisukeltaja, joka syö veden pohjasta hyönteisiä, nilviäisiä ja vesikasvien osia.

Sitä miellyttävät erityisesti Lapin aapasuot, mutta sitä tavataan myös pesimässä soilla ja pelloilla kuovien ja töyhtöhyyppien seurassa. Naaras munii huhtikuussa 6–11 munaa, jotka kuoriutuvat noin kuukauden haudonnan jälkeen. Uusintapesintä on yleistä, sillä monien muiden sorsalintujen tapaan jouhisorsan ensimmäinen pesintä usein epäonnistuu.

Muutto

Aikaisimmilla jouhisorsilla muutto käynnistyy jo heinäkuussa. Linnut kerääntyvät suuremmiksi parviksi ja lähtevät usein jo ennen sorsastuskauden alkua muuttomatkalle Keski- ja Etelä-Eurooppaan.

Metsästys 

Jouhisorsan osuus vesilinturiistasta on vain muutamia prosentteja. Vähäiseen saalismäärään vaikuttaa myös se, että monet niistä ovat jo muuttaneet ennen metsästyskauden alkua.

Jouhisorsaa pyydetään muiden sorsien tapaan. Passipaikka valitaan tunnetun ruokailupaikan tai lentoreitin varrelta.

BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto suosittelevat välttämään uhanalaisten riistasorsien metsästystä. Suomen vesilintulajien kannat vähenevät yleisesti, minkä vuoksi metsästys tulee kohdistaa erityisesti sinisorsaan, joka on valtakunnallisten vesilintuseurantojen mukaan ainoa pitkällä aikavälillä runsastunut riistasorsalaji. Sinisorsan lisäksi myös elinvoimaiseksi luokiteltujen tavin ja telkän kannat ovat olleet varsin vakaat, mutta viimeaikaisen taantuman johdosta niitäkin on syytä metsästää harkiten.

Järjestöt muistuttavat, että vesilintumetsällä tarvitaan malttia. Lintu on aina tunnistettava ennen laukausta ja ampumamatka on pidettävä lyhyenä haavakoiden välttämiseksi. Myös noutavan koiran käyttö metsästäjän apuna on ehdottoman suositeltavaa. Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä meri- ja metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, allista, isokoskelosta sekä nokikanasta.  

Katso jouhisorsan metsästyajat Riistakeskuksen sivuilta.

Sorsa-reseptit

1. Ari Ruohon sorsapadan resepti on hyvin perinteinen, mutta jutun juju on siinä, että sorsa haudutetaan ylikypsäksi ja liemestä valmistetaan kastike.

2. Savustettu sorsanrinta puolestaan saa savusta kevyesti makua, jonka jälkeen sitä sivellään hunajalla ja karviaisilla. Kasvikset ovat annoksessa ikään kuin lämmin salaatti.

3. Markus Maulavirran rose-sorsanrinta valmistuu nopeasti ja maistuu ensikertalaiselle sorsanmaistajallekin.

4. Padassa haudutetun sorsan kaveriksi tarjotaan aina onnistuva kastike ja haudutettua punakaalia.

Jahti-ilta-podcast: Mitä metsästäjien tulisi muistaa sorsajahtien alkaessa?

Asiantuntijana toimii Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.Vastaamme podcastissa meille lähetettyihin kysymyksiin ,mm. eri sorsalajien kannan kehityksestä, sorsien ampumisesta ruokinnalta ja vesialueiden omistusoikeuksista.