Fasaani (Phasianus colchicus) on värikäs peltokanalintu, joka on tuotu riistalajiksi Aasiasta. 1900-luvulla istutettu, trumpettiääninen lintu on levinnyt yleiseksi Etelä- ja Lounais-Suomeen sekä läiskittäin Pohjanmaalle ja sisempään maahan.
Fasaanikoiraalla on näyttävä kullanruskeankirjava höyhenpuku ja kiiltävän sinivihreässä päässä punainen tehosteläiskä. Pyrstö on komea ja pitkäsulkainen, ja kaulassa voi olla valkoinen sepel. Naaras on kauttaaltaan rusehtavan harmaa, joskin myös sen pyrstösulat ovat huomiota herättävän pitkät.
Fasaanin elintavat
Fasaani on vaihtelevien maalaismaisemien ja esikaupunkialueiden lintu. Se viihtyy avoimessa maastossa kuten pelloilla, viljelyksillä ja pihoissa, joissa on suojaksi pusikoita ja rakennuksia. Etenkin syksyllä fasaanin saattaa tavata myös kosteikon rannasta.
Fasaani liikkuu mielellään maata myöten. Se saattaa tehdä nopean pakolentopyrähdyksen vasta aivan vierestä ja laskeutua läheiseen tiheikköön jatkaakseen taas matkaa maassa.
Ravinnokseen fasaani kelpuuttaa kaikenlaista kasviravintoa kuten siemeniä, lehtiä, versoja, silmuja ja marjoja. Lisäksi se voi syödä selkärangattomia, ja se vierailee usein lintulautojen alapuolella sekä viljelyksillä. Fasaani hyötyy talvisesta riistanruokinnasta ja muista ihmisen tarjoamista ravintomahdollisuuksista.
Fasaanin lisääntyminen
Koiras tiedottaa reviiristään terävästi kalskahtavalla, trumpettimaisella kiekaisulla. Se läpyttää sen päälle vielä voimakkaasti siivillään. Koiras valikoi itselleen muutamasta naaraasta koostuvat haaremin.
Naaras tekee pesän heinikkoon tai pensaikkoon ja munii sinne 6–12 munaa. Ensimmäinen poikue ei yleensä onnistu, joten naaras saattaa tehdä kesän mittaan useita uusintapoikueita. Pedot, kylmyys ja heikko ravintotilanne verottavat poikasia. Erään laskelman mukaan vain viisi prosenttia elää yli kolmivuotiaiksi.
Fasaanin metsästys
Peltopyykannan taannuttua fasaani on ottanut paikan peltoalueiden seisojajahdin pääkohteena. Ilman fasaaneja kanakoirilla metsästäminen jäisi Etelä-Suomessa lähinnä lehtokurpan varaan. Villi fasaani on ihanteellinen metsästettävä niin seisovan kuin ylösajavan koiran kanssa.
Fasaania tarhataan yleisesti, ja pääosa metsästetyistä fasaaneista on istutettuja lintuja. Sitä voi metsästää myös itsekseen maastossa kulkemalla ja lintuja etsimällä, mutta pääasiassa fasaaneja kasvatetaan kanakoirametsästystä varten.
- Latinankielinen nimi: Phasianus colchicus
- Paino: 700–1 600 g
- Levinneisyys: Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla; pienempiä laikuittaisia esiintymiä myös muualla Lapin eteläpuolisessa Suomessa
- Lisääntyminen: 6–12 munaa
