Kurki – Suomessa suojeltu, Ruotsissa riistaa

Teksti: Anna Kujala  Valokuvat: Jaakko Vähämäki/Vastavalo.net  13.05.2025
Kurkipari pellolla
Kurjen kasvava kanta tuo iloa lintuharrastajille, mutta myös huolta viljelijöille satovahinkojen muodossa.
Kurki kiehtoo kauneudellaan, mutta sen kasvavat populaatiot aiheuttavat ongelmia maanviljelijöille. Ruotsissa yritetään suojametsästyksen, ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja korvausten avulla tasapainottaa lajin suojelu ja maatalouden tarpeet.

Majesteettinen kurki (Grus grus) on myyttinen lintu monissa kulttuureissa. Se symboloi muun muassa onnea, viisautta ja pitkää ikää. Kurkien tanssi on lintuharrastajalle upea kokemus. Nykyajan maataloudelle kurkien kevät- ja syysmuutot aiheuttavat kuitenkin paikoin isoja haasteita, sillä suuret parvet voivat aiheuttaa merkittäviä satovahinkoja. Suomessa kurkea ei saa metsästää, mutta Ruotsissa sallitaan suojametsästys.

Johan Månsson on tutkija ja riistaekologian dosentti Ruotsin maatalousyliopistossa, Grimsön tutkimusaseman riistavahinkokeskuksessa. Hän kertoo, että kurkien määrä Euroopassa on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmeninä. Laji on sopeutunut ihmisen muokkaamaan maatalousmaisemaan ja vallannut takaisin vanhoja levinneisyysalueitaan mantereella.

Aiemmin arka erämaiden lintu viihtyy nykyään lähellä ihmisten asutuksia. Sen monipuoliseen ruokavalioon kuuluu erilaisia kasveja, juureksia, viljoja ja marjoja sekä hyönteisiä, matoja, kaloja ja lintujen poikasia. Viljelykasvien osalta suurimmat vahingot raportoidaan Ruotsissa perunalle, ohralle ja syysvehnälle.

Ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta sadonmenetykset eivät vähene, vaikka resursseja lisätään.

Kasvava kustannusrasite

Ruotsissa maanviljelijät voivat hakea korvauksia vahingoista, joita suuret laiduntavat linnut ovat aiheuttaneet.

– Mutta piilevä osuus on varmasti suuri, sillä kaikkia vahinkoja ei ilmoiteta, sanoo Månsson.

Korvaushakemus osoitetaan lääninhallituksille, jotka myös myöntävät luvat suojametsästykseen.

– Kasvavien lintupopulaatioiden myötä kurki, valkoposkihanhi ja laulujoutsen aiheuttavat yhä enemmän työtä lääninhallitusten käsittelijöille. Lääninhallituksilla on myös henkilöstöä, joka auttaa maanviljelijöitä karkottamaan lintuja erilaisilla pelottelulaitteilla vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi alueilla, joilla on suuria ongelmia.

Ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta – pelottelutoimien lisäksi on myös niin sanottuja houkutuspeltoja, jotka jätetään lintujen käyttöön laiduntamista varten tai joille levitetään ohraa lintujen ruokkimiseksi – sadonmenetykset eivät vähene, vaikka resursseja lisätään. Satovahinkoja on koko maassa Skånesta Norrbotteniin, mutta ne keskittyvät usein tietyille alueille, jolloin samat viljelijät kärsivät tappioita vuodesta toiseen. Vuonna 2023 lääninhallitukset myönsivät yli 4,1 miljoonaa kruunua (noin 357 000 euroa) korvauksina kurkien aiheuttamista vahingoista viljelykasveille, ja lisäksi yli 6 miljoonaa kruunua (noin 522 000 euroa) avustuksina kaikkiin vahinkoa aiheuttavien lintujen ennaltaehkäiseviin toimiin.

Toisin kuin hanhien ja joutsenten kohdalla, Ruotsissa ei ole kattavaa kurkien laskentaa. Kurkien määrä lasketaan tietyillä paikoilla, minkä jälkeen koko populaatio arvioidaan. Trendi on ollut nouseva. Vuonna 2003 pesivien parien määräksi arvioitiin 23000, ja vuonna 2012 30000 paria. Naturvårdsverket, Ruotsin ympäristövirasto, luonnehti populaatiota kasvavaksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä vuoden 2019/2020 metsästysaikojen tarkistuksessa, ja ilmoitti Ruotsissa olevan 44000 pesivää kurkiparia ja 200000 muuttavaa yksilöä.

EU:ssa kurki on suojeltu muun muassa lintudirektiivin kautta. Sen populaatio luokitellaan elinvoimaiseksi.

Yksityisen suojametsästyksen tavoitteena on vähentää sadonmenetyksiä.

Suojametsästyksen eri muodot

Ruotsin metsästysaikoja päivitettiin vuonna 2021. Silloin otettiin käyttöön niin sanottu yksityinen suojametsästys kurjelle, laulujoutsenelle ja valkoposkihanhelle. Aiemmin näitä lajeja sai suojametsästää vain lääninhallituksen myöntämällä erityisluvalla.


Suojametsästys (skyddsjakt) edellyttää ennakkolupaa lääninhallitukselta, kun taas yksityinen suojametsästys (skyddsjakt på enskilds initiativ) toteutetaan metsästysoikeuden haltijan tekemän arvioinnin perusteella silloin, kun on olemassa riski mittavasta satovahingosta.

Yksityisen suojametsästyksen tavoitteena on vähentää sadonmenetyksiä. Kurkia, jotka liikkuvat vähintään viiden yksilön parvessa, voidaan metsästää pelloilla, joilla on korjaamatonta satoa mittavien satovahinkojen estämiseksi ajanjaksolla 1. elokuuta – 30. syyskuuta sekä 1. huhtikuuta – 30. toukokuuta. Ajankohdat osuvat kevätkylvöihin ja sadonkorjuuta edeltävään aikaan, mutta myös kurkien muuttoaikaan, jolloin ne usein kokoontuvat suuriin joukkoihin. On punnittu, että tällöin maanviljelijöiden tarve suojella viljelyksiään on suuri, populaation selviytyminen ei ole uhattuna, ja riski ampua pesimälintu on pieni.

Pesimälintujen suojelemiseksi metsästys sallitaan vain linnuille, jotka esiintyvät parvissa.

– Puhumme 5-säännöstä. Ensinnäkin yksittäiset yksilöt eivät aiheuta vakavaa vahinkoa viljelyksille, eivätkä siten oikeuta suojametsästystä. Toiseksi kurjet eivät koskaan muni kahta munaa enempää, joten 5-säännön avulla vältetään emolinnun ampuminen lintuperheestä.

Luotettavaa tietoa yksityisessä suojametsästyksessä ammuttujen kurkien määrästä ei ole saatavilla. Ruotsissa on monen lajin osalta vapaaehtoinen järjestelmä ammutun riistan raportoimiseksi, mutta suojajahdista tulisi aina ilmoittaa.

– Uskon, että raportointi on puutteellista, koska kaikki eivät ole tietoisia siitä, että suojametsästyksessä ammuttu riista on ilmoitettava. Tilastot ovat vajavaisia.

Månsson spekuloi, että kolmesta suuresta lintulajista, joita yksityisessä suojametsästyksessä saa ampua, valkoposkihanhen metsästys on huomattavasti tavallisempaa kuin kurjen tai laulujoutsenen. Yksityinen suojametsästys ei rajoita ammutun riistan käyttöä.

– Kurkea ei pidetä perinteisenä riistana, mutta olen syönyt savustettua kurjenrintaa kerran, ja se maistui hyvältä.

Kurjen, joutsenen ja hanhen suojajahdissa saa käyttää haulikkoa tai kivääriä, jonka luodin painon tulee olla vähintään 2,5 grammaa ja osumaenergian 100 metrin etäisyydellä vähintään 200 joulea.

Kurjet syövät uhanalaisia yhdyskunnissa pesivien kosteikkolintujen ja rantaniittylintujen poikasia, ja kurjen suojametsästystä voi perustella säilyttämisnäkökulmasta

Metsästys ei näy satovahinkotilastoissa

Kun yksityinen suojametsästys otettiin käyttöön, kurjen ja joutsenen metsästäminen oli kiistanalaisempaa kuin hanhien metsästäminen.

– Nyt on paremmin ymmärretty kurkien vaikutus myös muiden lintujen populaatioihin, ja yleinen keskustelu on kääntynyt.

Månsson viittaa siihen, että kurjet syövät uhanalaisia yhdyskunnissa pesivien kosteikkolintujen ja rantaniittylintujen poikasia, ja kurjen suojametsästystä voi perustella säilyttämisnäkökulmasta.

Yksityinen suojametsästys on mahdollista vain viljelyskasvien suojelemiseksi, mutta lääninhallitus voi myöntää luvan suojametsästykseen kosteikoilla.

Tilastojen valossa suojametsästys ei ole vähentänyt satovahinkoja.

– Pikemminkin päinvastoin, meillä on ”all time high” maksetuissa satovahinkokorvauksissa. Mutta vahinkoihin ei vaikuta ainoastaan lintujen määrä, vaan myös esimerkiksi sää. Sateinen kesä myöhäisellä sadonkorjuulla aiheuttaa usein lisää vahinkoja, ja leutona talvena useammat hanhet ja joutsenet talvehtivat ja syövät syyskylvettyjä viljoja, sanoo Månsson.

Tämä juttu on ilmestynyt aiemmin Jahti-lehdessä 1/2025. Metsästäjäliiton jäsenenä saat sekä tuoreen Jahti-lehden kotiisi, että edunvalvontaa ja yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken. Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville.

Liity sinäkin jäseneksi >>