Suomalaisia riistaeläimiä: Merihanhi

Merihanhi (Anser anser) on metsä- ja kiljuhanhen ohella yksi kotoperäisistä hanhilajistamme. Lajit eivät liiemmin kilpaile ekolokeroistaan, sillä ne viihtyvät erilaisissa elinympäristöissä. Niistä merihanhi on esiintyvyydeltään eteläisin. Sitä esiintyy laajalti muualla Euroopassa sekä esimerkiksi Aasian aroilla.

Suomessa merihanhea tavataan lähinnä rannikkoseudulla.

Merihanhi on hyvä esimerkki onnistuneesta riistanhoidosta. 1900-luvun voimakas pyynti sekä vesistöjen muuttuminen rauhattomiksi moottoriveneiden, loma-asutuksen ja tehokalastuksen myötä saivat kannan romahtamaan. Laji rauhoitettiin vuonna 1947, ja 1900-luvun lopulla kanta oli rauhoituksen ja riistanhoidon ansiosta niin elpynyt, että metsästys voitiin aloittaa.

Nykyisin se on tosin rauhoitettu sisämaassa lajin levinneisyyden edistämisen vuoksi

Merihanhen elintavat ja lisääntyminen

Kookas, kirkkaanoranssinokkainen hanhi on kohtuullisen helppo tunnistaa. Sillä on harmahtava höyhenpeite, vaalea vatsa, vaaleanpunaiset jalat sekä vaalea siiven etureuna.

Merihanhi on saariston ensimmäisiä muuttajia. Se saapuu maalis–huhtikuussa ja pesii yhdyskunnissa. Naaras on tavallisesti yli kolmevuotias, kun sen aloittaa muninnan ja muodostaa kiinteän liiton koiraan kanssa. Pariskunta eroaa tavallisesti vain, jos toinen kuolee tai pesinnät eivät onnistu.

Sukukypsä naaras munii pesään 4–6 munaa, jotka kuoriutuvat kesäkuun alkupuolella. Toisinaan muninta ajoittuu jäiden aikaan, jolloin jäitä myöten liikkuvat pedot saattavat aiheuttaa melkoista tuhoa pesinnässä.

Hanhet, jotka eivät pesi, sulkivat kesäkuussa esimerkiksi rauhallisilla luodoilla.Loppukesästä hanhet kokoontuvat jopa tuhansien yksilöiden parviksi. Suuret parvet voivat aiheuttaa mittavia satovahinkoja. Syysmuutto alkaa elokuussa, mutta osa lähtee vasta lokakuun puolella matkalle kohti talvehtimispaikkaansa Espanjaa.

Merihanhen metsästys

Merihanhi on lyhyessä ajassa kasvanut merkittäväksi riistaeläimeksi rauhoituksen jälkeisen nopean runsastumisensa vuoksi. Sitä pyydetään käytännössä vain rannikkoalueella. Suurin osa saaliista saadaan rannikon läheisiltä viljelyksiltä, joilla merihanhet käyvät ruokailemassa. Tällöin käytetään usein myös houkutuskuvia ja houkutuspillejä.

Katso metsästysajat riistakeskuksen sivuilta.