Heinäkuussa salamoi tilastojen mukaan eniten, mutta vuosissa on eroja: esimerkiksi viime vuonna selvästi eniten salamoi kesäkuussa. Ukkoset eivät kuitenkaan välitä kalenterista vaan niitä on silloin kun olosuhteet ovat suotuisat. Rajuilma voi yllättää metsässä tai pellon laidalla istuvan kyyhkystäjän.
– Mahdollisimman helteinen ja kostean nihkeä sää on otollinen etenkin rajuimmille ukkosille. Usein sellaisina päivinä moni toteaakin ’ukkosta olevan ilmassa’. Viileässä säätilanteessa harvemmin esiintyy rajuja ukkosia, Ilmatieteen laitoksen tutkija Terhi Laurila toteaa.
Alueellisesti eniten salamoi Keski-Pohjanmaalla, mutta tässäkin vuosivaihtelu on suurta.
– Erittäin rajuja ukkosia voi esiintyä oikeastaan missä päin Suomea tahansa. Mutta kun lasketaan tilastot pidemmältä jaksolta, muutamat alueet erottuvat, Laurila selittää.
– Salaman vaara piilee sen arvaamattomuudessa, sillä etukäteen ei voi tietää mihin se iskee. Vaikka todennäköisyys salamaniskulle on hyvin pieni, aina silloin tällöin se toteutuu jonkun kohdalla. Tärkeää on ymmärtää, että suojautumalla oikein iskun todennäköisyyttä voi pienentää.
Miten suojautua ulkosalla?
Ukkosen aikana turvallisinta on aina ensisijaisesti hakeutua sisätiloihin, myös umpimetallikorinen henkilöauto on hyvä suojapaikka. Suuri puu voi antaa suojaa salamalta vain, jos asettuu puun korkeutta vastaavalle etäisyydelle ja kyykistyy jalat yhdessä.
Aivan puun alle ei kannata parkkeerata itseään, sillä puut ovat otollisia salamaniskukohteita korkeutensa vuoksi. Jos ihminen on puun alla, virta hyppää helposti ihmiseen, koska ihminen johtaa sähköä paremmin kuin puu.
Aukealla paikalla kyykistyminen on ainoa keino suojautua. Kumisaappaat eivät suojaa suoralta salamaniskulta, mutta ne voivat suojata lähelle lyövän salaman aiheuttamalta ns. askeljännitteeltä.
Myöskään uimaan lähteminen ei ole hyvä ajatus ukkosella, koska uimarin pää on vedenpintaa ylempänä, veteen hakeutuva salama voi hakeutua uimarin päähän. Jos salama iskee lähistölle, joko veteen tai rantaan, sähkövirta leviää vettä pitkin ja kulkee myös uimarin läpi. Vaikka virran voimakkuus on siinä vaiheessa jo heikentynyt, voi se hetkeksi tainnuttaa uimarin ja aiheuttaa hukkumisen.
Miten kaukana ukkonen on?
Valo etenee 300 000 kilometriä sekunnissa, joten välähdys nähdään käytännössä heti. Jyrinä sen sijaan alkaa kyllä samalla hetkellä, mutta äänen nopeus on vain miljoonasosa valon nopeudesta, noin 330 m/s.
Näin ääneltä kuluu kilometriin kolmisen sekuntia. Sääntö salaman etäisyyden määrittämiseksi on siis: Välähdyksestä aletaan laskea sekunteja, ja kun jyrinä alkaa, jaetaan saatu sekuntimäärä kolmella, jolloin saadaan etäisyys kilometreissä.
