Lumitilanne puhuttaa metsästäjiä joka talvi. Lumettomat talvet harmittavat. Tilastojen mukaan lumipeite on paksuimmilla vasta kevään korvalla maaliskuun puolivälissä, Lapissa usein vasta huhtikuun alkupuolella.
Pouta ei tarkoita aurinkoa
Tänään on poutaa ja suurimmassa osassa maata verraten selkeää. Huomenna pilvisyys vaihtelee selkeästä puolipilviseen ja ajoittain tulee lumikuuroja.
Tämä tutulta kuulostava ennuste ymmärretään usein väärin, sillä virallisissa säätiedotuksissa pouta tarkoittaa yksinkertaisesti sateetonta säätä. Länsi-Suomessa puhekielen käsitteeseen pouta liitetään myös auringonpaistetta. Pilvipoutaisella säällä taivas on pilvinen tai ainakin pilvisyys on pääosin runsasta, mutta sää on edelleen sateetonta.
Suomen ilmastolle on tyypillistä, että talvella sataa usein, mutta sademäärät jäävät usein vähäisiksi. Sääennusteessa yhden millimetrin sademäärä tarkoittaa sitä, että yhden neliömetrin pinta-alalle kertyy yksi litra vettä. Jos vesi leviäisi tasaisesti, niin sitä olisi yhden millimetrin paksuinen kerros.
Talvella senttimetri lunta sulatettuna on tavallisesti noin 1 millimetri vettä eli 10 millimetrin vesisade vastaa talvella keskimäärin 10 senttimetrin lumenkertymää.
− Tämä yksinkertainen muistisääntö pätee pitkän ajan keskiarvoja laskettaessa. Yksittäisissä säätilanteissa lumen ominaisuudet ja ilman lämpötila kosteussisältö vaikuttavat siihen, kuinka paljon lunta kertyy yhdestä sademillimetristä. Kuivaa pakkaslunta voi kertyä useita senttejä. Märkä lumi taas kasaantuu tiiviimmin, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Lea Saukkonen tarkentaa.
− Lumensyvyyden mittaus havaintoasemilla perustuu ultraäänellä tehtävään etäisyysmittaukseen kohtisuoraan maanpintaa kohti. Lumensyvyysanturille on säädetty vakioetäisyys maanpinnasta, ja kun etäisyys anturista maanpintaan lyhenee, ilmoittaa anturi lyhentyneen etäisyyden lumensyvyytenä, Saukkonen kertoo.
Sää vai ilmasto?
Säämerkeillä kerrotaan nykyään myös suhteellisen harvinaisia, mutta mahdollisesti vaarallisia säätilanteita. Merkkivalikoimassa on nimittäin omat säämerkit esimerkiksi jäätävälle tihkulle ja jäätävälle sateelle.
−Eniten huomiota sääkartoilla herättää punaista sadetta kuvaava merkki, joka tarkoittaa jäätävää tihkusadetta. Säämerkkejä on erilaisille sateille useampia kymmeniä.
Sää vaihtelee hyvinkin paljon ja kuvaa juuri hetkellistä tilannetta. Ilmasto taas kuvaa pitkän aikavälin tyypillistä säätilaa laajemmalla alueella. Hyvä muistisääntö erottamaan ilmastoa ja säätä toisistaan on ilmasto on sään arkisto.
Ilmaston lämmetessä lumipeite jää ohuemmaksi ja luminen vuodenaika lyhenee Suomessa. Etelä- ja Länsi-Suomessa lumiset päivät saattavat tällä vuosisadalla vähentyä alle puoleen nykyisestä. Vaikka lumipeite keskimäärin hupenee, esiintyy runsaslumisia talvia myös jatkossa, mutta yhä harvemmin mitä pidemmälle tulevaisuuteen mennään, jos ilmastonmuutosta ei pysäytetä.
Tällä on vaikutusta monien riistalajien kantoihin, erityisesti kanalintuihin. Metsäkanalinnut kärsivät lumettomista talvista erityisesti lumikieppien teon vaikeutumisen takia.
