Vielä 1900-luvun loppupuolellakin suomalaiset asuivat nykyistä laajemmin kaupunkien ulkopuolella, ja lasten ja nuorten kosketuspinta sekä luontoon että kotieläimiin ja ravinnonhankintaan oli nykyiseen verrattuna laajempi. Kotieläimiä kuten lehmiä, lampaita ja kanoja löytyi useammalta tilalta.
Edelleenkin vanhempien tai isovanhempien mukana kulkeminen on nuorille yksi yleisimpiä tapoja metsästyksen pariin pääsemiseksi, mutta olisiko lasten tuomisessa harrastuksen pariin muitakin hyötyjä? Entä mitä metsästykseen tutustuttamisessa olisi hyvä huomioida?
Haastattelimme asiassa Metsästäjäliiton nuorisotyön asiantuntija Antti Mäkistä ja Mieli Ry:n lasten ja nuorten parissa työskentelevää asiantuntijapsykologia Julia Sangervoa.
Läsnäoloa ja vuorovaikutusta
Metsästysharrastus tuo mukanaan huomattavasti hyödyllisiä käytännön taitoja ja lisää luontoon liittyvää tietoa ja ymmärrystä. Yhteisen luontoharrastuksen mukanaan tuoma vuorovaikutuksellinen hyöty on kuitenkin sekä Antti Mäkisen että Julia Sangervon selkeimmin esille nostama tekijä.
– Lasten, nuorten ja perheiden parissa tekemäni uran ja omien kokemusteni myötä olen ennen kaikkea oppinut metsästyksessä yhdessä vietetyn ajan olevan jo itsessään äärimmäisen tärkeä asia. Yhdessäolo ja yhdessä tekeminen autenttisessa ympäristössä kuten yhteisen harrastuksen parissa ja lapsen kanssa ovat korvaamattomia lapsen ja perheen yhteisen vuorovaikutuksen kehittämiseksi ja tukemiseksi, Antti toteaa.
Julia näkee, että lasten luontosuhde on heikentynyt huomattavasti menneistä vuosikymmenistä. Taustalla on erityisesti kaupungistuminen, luontoalueiden väheneminen ja se, etteivät vanhemmat enää samalla tavalla periytä yhteyttä luontoon lapsilleen kuten aikaisemmin.
– Kaikkein arvokkainta on jo se, että vanhemmalla on tarjota aikaa ja läsnäoloa lapselle sekä se, että vietetään säännöllisesti yhdessä aikaa luonnossa. Yhteisöllisyys ja luonnossa olo kantaa jo pitkälle.
Yksi suurimmista hyvinvointiteoista, jonka vanhempi voi lapselleen tehdä, on viettää lapsen kanssa mahdollisimman paljon aikaa monimuotoisissa luontoympäristöissä.
Aikuisen rooli on merkittävä
Vaikka metsästys harrastuksena usein näyttäytyykin ulospäin rauhallisena luonnontarkkailuna, odotteluna ja luonnossa kulkemisena, metsästystapahtumat voivat olla ajoittain intensiivisiä. Saaliin saamiseen voi liittyä ristiriitaisia tuntemuksia, erityisesti ensimmäisten riistatilanteiden yhteydessä. Vanhempien rooli näissä tilanteissa on erityisen tärkeä.
– Tilanne voi olla lapselle tunteita herättävä ja voimakas kokemus. On tärkeää, että vanhempi on läsnä, antaa tilaa kysymyksille ja tunteille sekä selittää tapahtumaa lapselle ymmärrettävästi ja kunnioittavasti, Julia sanoo.
Lapsen ikä ja yksilöllinen herkkyys kannattaa ottaa huomioon.
– Lapsen reaktiota tulee kunnioittaa ja arvostaa riippumatta siitä, millaisia ne ovat, eikä lasta tule missään tilanteessa vähätellä tai pilkata.
Hän lisää, että kaikki tilanteet, joissa lapsi kohtaa elämän ja kuoleman kiertokulun, voivat olla merkityksellisiä ja joskus myös haastavia. Samalla kuitenkin metsästys voi parhaimmillaan auttaa hahmottamaan luonnon kiertokulkua ja suhtautumaan arvostavasti ruokaan.
– Myös hiljaisuus, odottaminen ja luonnon rauha voivat olla lapselle uusia kokemuksia. Näissä hetkissä aikuisen sensitiivinen tuki ja tunteiden sanoittaminen on tärkeää.
Saaliin saaminen ja riistankäsittely voivat siis olla lapselle voimakkaita kokemuksia ja vaativat aikuiselta erityisesti ensimmäisillä kerroilla tukea ja pelisilmää. Samalla nämä hetket tarjoavat kuitenkin erinomaisia mahdollisuuksia sekä luonnon kiertokulun oppimiseen että lapsen, ja miksei aikuisenkin, omien tuntemusten havainnointiin ja sanoittamiseen.
Metsästysharrastus tuo mukanaan huomattavasti hyödyllisiä käytännön taitoja, ja lisää luontoon liittyvää tietoa ja ymmärrystä.
Luonnossa liikkumisen terveyshyödyt
Samaan aikaan kuin väestö on kaupungistunut ja lasten ja nuorten luontosuhde ajan saatossa muuttunut, on vapaa-ajan ajankäyttö muuttunut myös muiden tekijöiden takia.
Digitaalinen viihde ja mobiililaitteet ovat muutamassa vuosikymmenessä vallanneet valtavan tilan lasten ja nuorten vapaa-ajasta ja kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeistä asioista. Tutkimustiedon mukaan esimerkiksi empatian kehitys vaatii kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, ja monipuolinen liikkuminen on hyvin tärkeää lapsen motoriselle kehitykselle. Metsästys- ja eränkäyntiharrastuksen mukanaan tuoma luonnossa liikkuminen on siis yksi vakavasti otettavista hyödyistä.
– Kyllä, tutkimukset osoittavat, että luonnossa liikkuminen ja vahva luontosuhde on vahvasti yhteydessä lapsen niin henkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiin sekä kokonaisterveyteen, Julia sanoo
Luonto aktivoi lasta liikkumaan monipuolisesti, mikä tukee motorisia taitoja, luuston ja lihasten kehitystä sekä sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä. Luonnossa oleskelu altistaa myös monipuolisille mikrobeille, mikä tukee immuunipuolustuksen kehittymistä.
– Luonto tarjoaa rauhoittavan ja elvyttävän ympäristön, joka vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja lisää keskittymiskykyä. Tutkimusten mukaan lapsilla, jotka viettävät aikaa luonnossa, on vähemmän ahdistusta ja masennusoireita.
Liikkumisen lisäksi metsästys tuo mukanaan myös muuta konkreettista tekemistä ja käytännön osaamista.
Luonnossa liikkuminen ja konkreettiset taidot
Moni aikaisemmin arkipäiväinen askare ja yleinen taito on tippunut pois työ- ja asuinympäristöjen muututtua vuosikymmenten aikana meillä aikuisilla. Nuotion kasaaminen ja sytyttäminen, hiihtäminen, kompassin käyttö, teltan pystyttäminen ja solmujen tekeminen ovat valtaosalle meistä teoriassa tuttuja taitoja, mutta käytännön osaamisen taso on kovin vaihtelevaa. Millä tasolla näitä taitoja oppivat lapsemme?
Julian mukaan yhteytemme luontoon on heikentynyt vuosikymmenten aikana. Tähän menetettyyn yhteyteen kuuluu paitsi luonnossa vietetty aika myös konkreettiset luonnossa olemisen taidot, kuten sienestys, marjastus ja metsästys sekä siihen liittyvä lajien tunnistus ja perimätieto. Luontosuhde ei kuitenkaan ole kadonnut – monelle lapselle luonto tarjoaa edelleen merkityksellisiä kokemuksia, jos siihen annetaan mahdollisuus.
– Nykyisin aikuisen aktiivinen rooli korostuu entistä enemmän: lapsi tarvitsee usein ohjausta ja kannustusta päästäkseen kosketuksiin luonnon kanssa, Julia täydentää.
Kokonaisvaltaista ja tarpeellista
– Tutkimusten mukaan käynnissä on voimakas luonnosta etääntyminen. Muutoksen taustalla on se, että luonto on läsnä yhä vähemmän tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristössä ja lasten vanhemmat eivät enää samalla tavalla siirrä eteenpäin lapsilleen luontoon suuntautumista ja siihen liittyviä taitoja.
Vanhempien luontosuhde on tutkitusti yksi vahvimmista ennustajista lapsen luontosuhteelle.
– Yksi suurimmista hyvinvointiteoista, jonka vanhempi voi lapselleen tehdä, on viettää lapsen kanssa mahdollisimman paljon aikaa monimuotoisissa luontoympäristöissä, Julia vielä muistuttaa.
Metsästys voi siis olla lapselle arvokas kasvualusta, jossa yhdistyvät taito, tieto ja tunne. Kun metsästysharrastusta toteutetaan vastuullisesti ja ohjatusti, se antaa eväitä, jotka kantavat läpi elämän ja hyödyttävät monissa muissakin vuosien mukana vastaan tulevissa tilanteissa. Metsässä yhdessä vietetty aika opettaa vuorovaikutus- ja tunnetaitoja, käytännön taitoja ja ympäristömme kunnioittamista.
