Pien-Saimaalla nähty kosteikoiden hyödyt

Teksti ja kuvat: Eija Vallinheimo  13.08.2021
piensaimaan kosteikko
Kun jään alta loistivat talvella 2008 - 2009 kukkivat sinilevät kuin revontulet ikään, käynnisti näky Pien-Saimaan alueella laajan vesistöjen kunnostamisprojektin. Vesien fosforipitoisuuksien laskun lisäksi hankkeessa saatiin suhteellisen pienelle alueelle rakennettua peräti sata kosteikkoa. Puhdistuneet vedet ja vesilinnut kiittävät.

Tulilla-podcastissa  jutellaan maa- ja metsätalousministeriön projektipäällikkö Heidi Krügerin kansssa

SOTKA-kosteikot -hankkeessa kunnostetaan kosteikkoja vesilintujen poikasille sopiviksi elinympäristöiksi. Tavoitteena on hidastaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ja turvata vesilintukantojen tulevaisuutta.

Kosteikolla on monta tärkeää roolia

Luontaisten kosteikkojen kuivatukset ja ojitukset ovat lisänneet vesistöjen kuormitusta ja vesiensuojelun tarvetta. Myös monet linnut ovat menettäneet kosteikkojen katoamisen myötä elinympäristönsä. Kosteikko tarjoaa elinympäristön tai juomapaikan monille lintulajeille, mutta se houkuttelee vesilintuja myös levähtämään muuttomatkalla tai parhaassa tapauksessa jopa pesimään. Kosteikko lisää myös muuta luonnon monimuotoisuutta.

Kosteikoilla on muitakin hyötyjä.  Kosteikot hidastavat veden virtausta, jolloin ravinteet ja kiintoaines saavat aikaa laskeutua pohjaan ja sitoutua kasvillisuuteen. Kosteikot toimivat siis myös vesivarastoina ja hillitsevät tulvia. Kosteikoilla on monitahoinen rooli myös ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ilmastomuutokseen sopeutumisessa.

− Pien-Saimaalla kosteikkorakentaminen on ollut ahkeraa ja maanomistajien innostus ollut poikkeuksellista.  Erilaisia kohteita rakennettiinkin sata, eikä työ ole mennyt hukkaan, Lappeenrannan kaupungin vesistöasiantuntija Raija Aura iloitsee.

– Hankkeen lopputuloksena leväkukinnat ovat vähentyneet ja vesi on kirkastunut. Bonuksena hanke on parantanut alueen monimuotoisuutta, ympäristötietoisuutta ja yhteisöllisyyttä, Aura kiteyttää.

Pien-Saimaan 100 kosteikkoa -hankkeen 10 onnistumisen avainta

  • Motivaatio: vesi ja oma lähijärvi nähdään tärkeänä
  • Laaja ja osallistuva verkosto
  • Yhteistyö eri tason toimijoiden kesken: viranomaiset, järjestöt, maanviljelijät, maanomistajat, kunta
  • Innostava ja aktiivinen hankkeen puolestapuhuja/kosteikkoasiamies. Ilman supliikkia kostekkoasiamiestä ja  jalkautumista potentiaalisten maanomistajien pariin, hanke ei etene.
  • Laaja rahoituspohja: Rahoitusta voi saada monesta paikasta: kunta/kaupunki, säätiöt, EU maaseuturahasto, ELY-keskus, hankerahoitus, talkootyö, maanomistajien omarahoitus. Tällä hetkellä on käynnissä mm. SOTKA-hanke. Metsästäjäliitto on mukana SOTKAan kuuluvassa levähdysalueverkosto -hankkeessa.
  • Tiedon ja taidon kokoaminen yhteen.
  • Viestintään panostaminen: neuvontaa, tukea, kannustusta, mutta myös kiitosta ja tunnustuksia
  • Paikallisten ammattilaisten hyödyntäminen (urakoitsijat)
  • Yhteisöllisyys: Rakennetaan kaikille iloa tuottavia lintutorneja, laavuja ja retkipaikkoja. Järjestetään tapahtumia, retkiä. 
  • Rohkeus ja ennakkoluulottomuus on kaiken avain.

Pien-Saimaan hankkeesta kannattaa ottaa oppia muuallakin maassa.