Suomalaisia riistaeläimiä: Pyy

Pyy (Tetrastes bonasia) on pienin metsäkanalintumme. Sen höyhenpuku on ruskean- ja valkeankirjava, ja päätä koristaa pieni töyhtö. Pyyllä on tapana pyrähdellä metsän suojissa, jolloin tarkka kulkija voi kuulla siipien huminan.

Pyykoiraat tiedottavat reviiristään korkealla vihellyksellä. Muista koiraista tai pyypillillä viheltävästä metsästäjästä koiras innostuu usein vihellyskilpailuun, ja monesti se pyrähtää aivan metsästäjän lähelle.

Pyyn elintavat

Pyytä tavataan yleisenä koko Suomessa, paitsi pohjoisimmassa Lapissa. Levinneisyyden pohjoisraja kulkee melko tarkkaan kuusen esiintyvyysrajalla. Vaikka pyylle ovat tyypillisiä sykliset kannanvaihtelut, pyiden määrä on vähentynyt huomattavasti viime aikoina varsinkin Keski- ja Etelä-Suomesta.Tärkein syy lienee metsärakenteen muutos, kuten muillakin metsäkanalinnuilla.

Mieluisinta elinympäristöä ovat rehevät, tiheät sekametsät, joissa on paljon aluskasvillisuutta. Pyyllä on tapana liikkua kasvuston suojassa huomaamatta, eikä se ylitä mielellään edes pieniä aukeita. Pyy syö lämpimänä vuodenaikana monipuolisesti kasvikunnan tuotteita kuten marjoja, siemeniä ja ruohokasveja. Talvella ravinto koostuu erityisesti lepän ja koivun urvuista sekä silmuista.

Pyyn lisääntyminen

Pyyllä ei ole ryhmäsoidinta kuten metsolla ja teerellä. Pyykoiraat kuitenkin mahtailevat toisilleen ja pyrkivät karkottamaan kilpailijat. Myös naaraalla on tavattu samantapaista käytöstä muita naaraita kohtaan.

Pyy rakentaa pesän suojaiseen paikkaan esimerkiksi kannon kupeeseen, pensaikkoon tai kuusennäreen. Emo munii kesäkuussa kymmenkunta munaa ja hautoo niitä kolme viikkoa. Poikaset oppivat lentämään erittäin jo viikon ikäisinä. Ihmisen osuessa poikueen kohdalle pyynalut räpistelevät pensaiden ja puiden alaoksille. Samalla emo juoksee maata myöten siipirikkoa esittäen ja pyrkii johdattamaan vaaran pesueen luota.

Pyyn metsästys

Pyytä ei arvosteta riistalintuna siinä määrin kuin teertä tai metsoa. Pienestä koostaan huolimatta pyyn liha on erittäin maukasta.

Pyitä metsästetään perinteisesti pyypillillä. Metsästäjä hakeutuu tiheään sekametsään tai sen reunaan ja viheltelee rauhallisesti ja liikkumatta. Reviiristään tarkka pyy tulee usein vihellellen ja oksalta toiselle pyrähdellen tarkistamaan kilpailijaansa. Hyvällä tuurilla se lennähtää niin lähelle, että sen saa ampumahollille. Varovainen pyy saattaa kuitenkin käydä katsomassa viheltelijää aluskasvillisuuden suojassa vipeltäen.

Katso metsästysajat riistakeskuksen sivuilta.