Tässä artikkelissa:
- Miten riistan bakteeritaudit leviävät?
- Mikä on zoonoosi
- Tiedä ainakin nämä bakteeritaudit
- Opi Lisää tietoa riistan sairauksista
Bakteerit ovat jakaantumalla lisääntyviä alkeellisia soluja. Nisäkkäiden iholla ja elimistössä on suuri määrä bakteereja. Tämä niin sanottu normaalifloora suojaa, auttaa ruoansulatusta ja pitää yllä elimistön vastustuskykyä.
Bakteereiden kyky aiheuttaa tautia perustuu niiden lisääntymiseen ja kudosvaurioihin. Toiset bakteerit tuottavat myrkkyjä, ns. toksiineja, suotuisassa oloissa. Jotkut tuottavat myrkkyjä ympäristössä ja sairastuminen aiheutuu myrkkyä sisältävän ravinnon tai veden nauttimisesta.
Yleisimmin bakteeritulehdus riistaeläimillä syntyy vammojen seurauksina, paikallistulehduksina ja paiseina, jotka voivat kehittyä yleistulehdukseksi. Osa bakteerisairauksista syntyy eläimen vastustuskyvyn laskiessa, jolloin terveelle eläimelle vaaraton bakteeri muuttuu tautia aiheuttavaksi. Tällaisia altistavia tekijöitä ovat ravinnon puute, kannan ylitiheys, epäedulliset säät sekä suuri loisten määrää tai ympäristön häiriötekijät.
Vain jotkut bakteerit ovat erittäin herkkiä tarttumaan ja aiheuttavat lähes aina vakavan sairauden.
Ihmistartuntojen ehkäisyssä hyvä metsästyshygienia ja ruoan valmistus- ja säilytyslämpötilat ovat oleellisia. Eläimistä ihmisiin tarttuvien bakteerisairauksien ehkäisyssä on lihan pitäminen erillään tuoreena nautittavista elintarvikkeista sekä oikeat kypsennys- ja säilytyslämpötilat.
Miten riistan bakteeritaudit leviävät?
Bakteerit ovat jakaantumalla lisääntyviä alkeellisia soluja. Nisäkkäiden iholla ja elimistössä on suuri määrä bakteereja. Tämä niin sanottu normaalifloora suojaa, auttaa ruoansulatusta ja pitää yllä elimistön vastustuskykyä.
Bakteereiden kyky aiheuttaa tautia perustuu niiden lisääntymiseen ja kudosvaurioihin. Toiset bakteerit tuottavat myrkkyjä, ns. toksiineja, suotuisassa oloissa. Jotkut tuottavat myrkkyjä ympäristössä ja sairastuminen aiheutuu myrkkyä sisältävän ravinnon tai veden nauttimisesta.
Osa bakteerisairauksista syntyy eläimen vastustuskyvyn laskiessa, jolloin terveelle eläimelle vaaraton bakteeri muuttuu tautia aiheuttavaksi. Tällaisia altistavia tekijöitä ovat ravinnon puute, kannan ylitiheys, epäedulliset säät sekä suuri loisten määrää tai ympäristön häiriötekijät.
Vain jotkut bakteerit ovat erittäin herkkiä tarttumaan ja aiheuttavat lähes aina vakavan sairauden. Älä viiltele tulehtunutta kudosta tai paisetta.
Mikä on zoonoosi?
Tauteja, joiden aiheuttajat voivat siirtyä eläimistä ihmisiin, kutsutaan zoonooseiksi. On arvioitu, että 60 % ihmisen taudinaiheuttajista on zoonooseja ja uusista ilmenevistä taudeista 75 % on lähtöisin eläimistä.
Jos ammutussa riistaeläimessä on joku sairaus, miten sitä käsitellään?
- käytä kertakäyttöisiä suojakäsineitä ja hengityssuojainta
- älä vie sairasta eläintä lahtivajalle terveiden joukkoon
- älä leikkaa tai viiltele muuttuneita kudoksia
- pese kätesi ja vaatteesi kuumalla pesuliuoksella
- älä anna sairaan eläimen lihaa koirille tai muille eläimille
- jos kuolleita tai sairastuneita eläimiä on useita, ota yhteys virkaeläinlääkäriin ja aina jos on kyseessä villisika tai näivettynyt tai oudosti käyttäytyvä hirvielän
Tiedä ainakin nämä bakteeritaudit
Nekrobasilloosin aiheuttaja-bakteeri viihtyy ja tuottaa kudoksia tuhoavia myrkkyjä hapettomassa tilassa aiheuttaen kuoliotulehduksia koti- ja villieläimille. Suomessa se on yleinen hirvieläinten sairaus. Taudin synty edellyttää altistavia tekijöitä ja bakteerin pääsyä kudoksiin. Tauti esiintyy usein virusten yhteydessä: ne avaavat bakteereille portin elimistöön. Pään alueen infektion estää syömisen, sorkan alueen infektio, sorkkamätä, aiheuttaa vakavaa ontumista. Tauti johtaa usein eläimen nälkiintymiseen ja kuolemaan. Riistan ruokintahygienia ja ruokintapaikkojen puhtaus ovat tärkeitä taudin vastustamisessa.
Pernarutto on äkillinen, kuolemaan johtava sairaus ja vaarallinen zoonoosi jota esiintyy ajoittain myös Suomessa. Laajoja epidemioita on esiintynyt villeillä märehtijöillä. Hirvieläimet ovat herkkiä. Villisika on vastustuskykyinen, mutta voi kantaa bakteeria. Tartunta tapahtuu ruhon, vuodan tai eritteiden sisältämistä bakteeri-itiöistä. Itiöt voivat päästä elimistöön hengitysilman, ravinnon, haavojen tai verta imevien hyönteisten välityksellä. Sairastunut eläin voi kuolla äkillisesti ilman oireita. Oireina voimakas verinen ripuli ja verenvuoto ruumiin aukoista sekä laajentunut perna. Epäilyssä eläinlääkäri aina paikalle. Bakteerit muodostavat nopeasti itiöitä kosketuksessa hapen kanssa ja voivat säilyä maaperässä tartuntakykyisinä vuosikymmeniä. Riistaeläinten raatoja käsiteltäessä on aina suojauduttava.
Pasteurelloosi aiheuttaa jänis- ja hirvieläimillä vakavia hengitystietulehduksia. Bakteeria pidetään hengitysteiden normaalibakteerina, joka aiheuttaa taudin ja joukkokuolemia altistavien tekijöiden vaikutuksesta. Usein kuolema seuraa päivässä. Esiintyy mm poro/peura -lajeilla, linnuilla ja jäniksillä. Tauti on zoonoosi ja voi tarttua myös ihmisiin.
Klostridioosit ovat vakavia sairauksia koti- ja villieläimille. Klostrideita esiintyy yleisesti maaperässä ja terveiden eläinten suolistossa. Ne lisääntyvät ja tuottavat myrkkyjä hapettomissa oloissa, ympäristössä ne muodostavat säilyviä kestomuotoja.
Botulismin aiheuttaa botuliin-bakteerin tuottama hermomyrkky eläinperäisessä ravinnossa. Myrkytys esiintyy kaikilla eläinlajeilla. Vesilinnuilla se on yleinen kesäisten joukkokuolemien aiheuttaja. Epäonnistuneet tai virheellisesti valmistetut kotisäilykkeet ovat yleisin botulismin lähde ihmisille.
Jäykkäkouristus syntyy tetanus-bakteeri-itiöiden joutuessa kudoksiin, esim. pistohaavasta tai ruoansulatuskanavasta. Sairas eläin seisoo jalat levällään ns. sahapukkiasennossa, sillä on lihaskouristuksia ja kolmas silmäluomi on näkyvillä silmän sisänurkassa. Pötsi pysähtyy, täyttyy kaasulla ja eläin pullistuu. Tautia esiintyy yksittäistapauksina hirvieläimillä.
Kaasukuolio eli ritinärutto on akuutti tila, jonka aiheuttajana voivat olla useat klostridi-lajit. Taudissa on korkea kuolleisuus, usein ennen oireiden ilmaantumista. Tyypillistä ovat rapiseva (kaasu) turvotus nahan alla sekä ihon ja lihasten kuoliot, veri muuttuu tervamaiseksi ja verenvuotoja ruumiin aukoista esiintyy.
Suolistomyrkytyksen aiheuttaa maaperässä yleisen klostridi-bakteerin tuottamat myrkyt suolistossa. Sairautta esiintyy tuotantoeläimillä sekä riistalla esim. voimakkaan hiilihydraattiruokinnan takia. Oireina ovat hermosto-oireet, ripuli ja kuolemia. Hirvieläinten ruokinta aloitetaan totuttaen ja jaetaan niin, että yksittäiset eläimet eivät voi ahmia kerralla suuria määriä.
Kolibasilloosin aiheuttaa nuorilla eläimillä, koli-bakteerit, jotka ovat suoliston normaaliflooraa. EHEC-bakteerit, taas ovat yleisiä vakavien ruokamyrkytysten aiheuttajia ihmisille. Hirvieläimet ja villisiat, voivat toimia niiden kantajina suolistossa ja taljassa.
Yersinioosin on nuorten hirvieläinten tauti. Vihertävä ja vetinen ripuli, joka muuttuu veriseksi, kuuluvat taudinkuvaan. Bakteeri on kolmanneksi yleisin ihmisen ripulin aiheuttaja.
Listeria-bakteeri on yleinen maaperässä ja vedessä sekä ihmisen että eläinten suolistossa. Listerioosi on lähinnä lampaiden ja hirvieläinten sairaus aiheuttaen hermosto-oireita, verenmyrkytyksiä ja silmätulehduksia, tiineillä luomisia ja vasakuolemia. Bakteeri voi levitä huonolaatuisesta säilörehusta ruokinnan yhteydessä. Se voi tarttua myös emästä sikiöön istukan kautta. Ihmiselle sairastuminen voi olla erittäin vakava riskiryhmille: vanhuksille, lapsille ja raskaana oleville. Se samoin kuin Yersinia, pystyy bakteeri lisääntymään jääkaappilämpötilassa, umpiopakkauksissa ja kestää hyvin suolausta, pakastusta ja kuivausta.
Salmonella-bakteereita on yli 200 tyyppiä ja joista lähes kaikki ovat tautia aiheuttavia. Bakteeri aiheuttaa suolistosairauksia kaikilla nisäkkäillä ja voivat toimia niiden kantajina, tyypillisesti se on lintujen sairaus. Hirvieläimet eivät ole herkkiä bakteerille.
Kampylobakteerit ovat yleisin ihmisen suolistotulehdusten aiheuttaja Suomessa. Bakteeria esiintyy sekä tuotanto- että villieläimissä, joiden uloste voi saastuttaa juomaveden tai ravinnon ilman, että itse kantaja osoittaa sairautta. Esiintyminen ruoassa on osoitus ulostesaastumisesta, hygienian puutteista tai saastumisesta ruoanvalmistuksen yhteydessä.
Tularemia eli jänisrutto on tunnetuin riistan bakteeritaudeista. Se on jänisten ja jyrsijöiden tauti joka tarttuu herkästi ihmisiin. Sitä levittävät vertaimevät hyönteiset ja voi levitä myös veden, ulosteiden ja sairaiden eläinten kautta. Tauti rauhoittuu syksyllä hyönteisten kuollessa. Tauti on jäniksille ja rusakoille tappava. Taudin kulku voi olla nopea, eläin kuolee ilman oireita tai menehtyy viikossa. Ihminen saa tartunnan sairaista eläimistä, hyönteisistä, haavojen ja hengitysteiden kautta tai pintavesistä. Oireina ovat hyönteisen pistokohtaan syntyvä märkivä haavauma, imusolmukkeiden turpoaminen ja pitkäkestoinen kuume, hengitettynä keuhkokuume. Esiintymäalueilla tulee suojautua hyönteisten pistoilta. Sairaisiin tai kuolleisiin jäniksiin ei tule koskea suojautumatta. Myös koirat voivat sairastua ja tämä on huomioitava myös metsästyskoirien käsittelyssä.
Borrelioosi on yleisin puutiaisten (punkki ja taigapunkki) levittämä infektiosairaus ihmisillä Euroopassa. Tietoa taudinkuvasta riistalla ei ole vaikka kotieläinten ja koirien tiedetään sairastuneen. Riistan merkitys taudin varastona voi olla merkittävä, spirokeetat lisääntyvät esim. valkohäntäpeuran veressä. Suojautuminen punkeilta, punkkitarkastus ja infektoituneen pureman tunnistus ovat varotoimenpiteitä. Myös lemmikit täytyy suojata.
Q-Kuume on toinen punkkien levittämä sairaus. Taudin aiheuttaja on pieni Riketsia-bakteeri jota esiintyy nisäkkäillä ja linnuilla. Hirvieläimet ja villisiat voivat erittää bakteeria mutta taudin kuvaa niillä ei tunneta. Tauti on zoonoosi ja ehkä kaikkein tarttuvin tauti, vain yksi bakteeri voi infektoida ihmisen. Ihmisellä tauti aiheuttaa kuumetta ja keuhkotulehduksia. Tartunta on yhdistetty runsaaseen luonnossa oleskeluun. Tauti voi tarttua myös pastöroimattomasta maidosta, lihasta, eritteistä ja pölystä. Kuolleiden eläimien, luotujen vasojen ja jälkeisten sekä kissan ja koiran sikiönesteiden huolimattomassa käsittelyssä piilee riski.
Sikaruusua esiintyy mm. villisioilla, karhuilla, hirvielämillä, hylkeillä ja linnuilla. Tauti on zoonoosi ja voi tarttua kantajaeläintä käsiteltäessä ihovaurioiden kautta. Sian streptokokki-tauti on yleinen kaikkialla ja sitä esiintyy myös villisioissa. Bakteeri aiheuttaa verenmyrkytyksiä, aivokalvon- ja sydäntulehduksia korkeaa kuolleisuutta. Tauti on vakava zoonoosi. Villisikojen käsittelyssä ja nylkemisessä on noudatettava hyvää metsästyshygieniaa samoin ruoanvalmistuksessa.
Mykoplasmat on alkeellinen bakteereita joiden aiheuttamiin sairauksiin, hengitysteiden tulehduksiin, voi liittyä korkea kuolleisuus villieläimillä. Bakteeri leviää eritteiden välityksellä. Altistavat tekijät edesauttavat taudin puhkeamista. Ihmisellä mykoplasmat on yhdistetty pitkittyneisiin hengitystietulehduksiin. Ihmisen riski saada tartunta eläimistä on pieneni. Hyljesormi on mykoplasmainfektio, jonka voi saada hylkeiden käsittelystä ihovaurioiden kautta. Se aiheuttaa kivuliaan ihotulehduksen, joka voi levitä niveliin ja luihin. Aikaisemmin tautia hoidettiin sormen amputaatioilla, nykyisin antibioottihoidot ovat tehokkaita.
Euroopassa esiintyy joukko tarttuvia ja hankalia bakteerien aiheuttamia sairauksia joiden hävittäminen luonnosta on hankalaa. Osaa on esiintynyt aiemmin myös Suomessa. Tautien vastustamisessa on aikainen havaitseminen tärkeää. Suojatoimenpiteitä ovat myös eläinten tuontirajoitukset sekä luonnon ja tuotantoeläinten kontaktien estäminen sekä riistan ruokintahygienia. Nautatuberkuloosi on monien lajien ja ihmisten krooninen tauti. Peura- ja kaurislajit ovat herkkiä.
Bruselloosi eli tarttuva luominen aiheuttaa nisäkkäillä luomisia, hedelmällisyyshäiriöitä ja ontumista ja tarttuu herkästi ihmisiin. Sitä esiintyy paikoin Euroopassa villieläimillä. Alueilla, jossa näitä tauteja esiintyy, riistan hygieeninen käsittely sekä pastöroimattomien maitotuotteiden käytön välttäminen on tärkeää.
Paratuberkuloosin on yksi levinnein ja ongelmallisin sekä villien että tarhattujen märehtijöiden tarttuvista taudeista, oireina ripuli ja kuihtuminen. Nuorilla peuroilla tauti johtaa usein kuolemaan. Suomessa taudinaiheuttajaa on todettu lihanaudoissa, mutta ei luonnonvaraisissa eläimissä. Taudilla on pitkä itämisaika ja oireettomat kantajaeläimet ovat ongelma.
Lisää tietoa riistan sairauksista ja niiden tunnistamisesta Metsästäjän hygienia- ja terveyskoulutuksesta
Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus verkossa on kaikille metsästäjille hyödyllinen verkkokoulutus riistan sairauksista ja ravinnoksi käytettävästä lihasta. erityisesti silloin, jos seura aikoo myydä lihaa eteenpäin, on porukassa hyvä olla koulutuksen käynyt henkilö
Koulutus sisältää riistaeläinten anatomiaa, fysiologiaa ja riistaeläinten sairauksia, sekä tietopaketin metsästäjän terveyteen vaikuttavista muutoksista riistanlihassa. Lisäksi koulutuksessa käydään läpi asiaan liittyviä säädöksiä ja määräyksiä.
On tärkeää, että metsästäjä osaa itse arvioida riistalihan laadun ja turvallisuuden. Koulutettu metsästäjä osaa todeta, mikäli liha sisältää ihmiselle vaarallisia muutoksia.
Koulutus antaa oppeja lihan taitavampaan ja hygieenisempään käsittelyyn. Riistalihan laatuun vaikuttavat metsästyskäytännöt, teurastustekniikat, suolistus, kuljetus, nylky, viimeistely, jäähdytys sekä lahtivajojen hygienia. Myös riistanlihan raakakypsytys ja kylmäsäilytys käydään koulutuksessa läpi. Koulutettu metsästäjä hallitsee myös trikiininäytteen ottamiseen liittyvät vaatimukset.
Koulutus on erityisen hyödyllinen metsästäjille, tarkastavat ammutut hirvieläimet, joista haetaan uutta pyyntilupaa eläimen sairauden tai vahingoittumisen vuoksi.
Jos edellisestä koulutuksestasi on aikaa, voit käydä myös kertauskurssin, jolloin saat koulutuksen puoleen hintaan.
Koulutusohjelma on Ruokaviraston hyväksymä. Metsästäjäliiton jäsenille kurssin hinta on 100 €, muille 150 €.
Ilmoittaudu metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutukseen >>
Koulutuksessa käytetään Sauli Laaksosen kirjaa Metsästäjän terveysoppi, jonka voi hankkia Eräkontista.
