Soopeli – uusi vieraslaji Suomessa

Teksti: Heikki Henttonen ja Jussi Partanen  09.04.2021
Soopeli on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, ja sen pyytäminen on sallittua.
Soopeli on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, ja sen pyytäminen on sallittua. Kuva: Wang Li Qiand / Shutterstock.
Lyhythäntäiseltä ja tummalta näädältä näyttävä soopelia on tavattu Itä-Suomessa. Se on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, jonka metsästäminen on sallittua – ja jopa toivottavaa.

Soopeli on näätäeläimiin lukeutuva, näätää muistuttava, kooltaan sitä hieman suurempi havumetsien nisäkäslaji. Soopeli saalistaa näädän tapaan pääasiassa pikkunisäkkäitä. Se on tunnettu arvokkaasta turkistaan, ja on sen vuoksi ollut laajalti metsästetty Venäjän ja Siperian taigalla. 

Soopelin alkuperäinen levinneisyys on Siperian taigavyöhykkeellä ja ulottuu hieman Uralin länsipuolelta Hokkaidoon. Nykyisin luonnonvarainen soopeli ei ole uhanalainen, vaan kuuluu IUCN:n luokituksessa elinvoimaisten lajien ryhmään. 

Useimmilla luontaisen levinneisyytensä alueilla soopelikanta kasvaa. Soopelin turkistarhauksen voimakas laajeneminen Venäjällä on vähentänyt metsästyspainetta ja on siten suuresti helpottanut luonnonvaraisen soopelin asemaa.

Suomesta on havainnot kolmesta varmistetusta soopelista ja yhdestä todennäköisestä. Kuva: Roofoff / Shutterstock

Onko soopeleita esiintynyt Suomessa?

Nykykäsityksen mukaan ei ole tieteellistä todistetta siitä, että soopeli olisi esiintynyt Suomessa tai sen lähialueilla. Asialla on vuosikymmenten aikana spekuloitu moneen kertaan, ja aivan ilmeisesti mukana on väärinkäsityksiä. Historialliset maininnat saattavat tarkoittaa melanistisia eli tummia näätiä tai jopa majavia. 

Vanhan nois-sanan tulkinnasta ollaan montaa mieltä. ja esimerkiksi nokinäätä-sanan on joissain kirjoituksissa tulkittu tarkoittavan soopelia, toisaalla taasen melanistista näätää. Ensimmäisen Suomesta sittemmin soopeliksi todetun otuksen väitettiin ensin olevan melanistinen näätä.

Ulkomailla hieman sekaannusta on aiheutunut myös siitä, että kun näätien kasvatusta turkiseläimiksi aikoinaan kokeiltiin Suomessa – tosin huonolla menestyksellä – niin näitä tarhanäätiä kutsuttiin brändinimellä Finnish sable. Joskus Venäjällä tämän on tulkittu tarkoittaneen, että Suomessa olisi todella esiintynyt soopeleita.

Soopelihavainnot Suomesta

Suomesta on havainnot kolmesta varmistetusta soopelista ja yhdestä todennäköisestä. Kaksi soopelia on pyydetty Lappeenrannan seudulta 2010-luvulla, kolmas varmistettu soopeli pyydettiin Punkaharjulta joulukuussa 2019. Ulkonäkönsä perusteella ne ovat tyypillisiä venäläisiä tarhasoopeleita. 

Näistä kolmesta yksilöstä on saatu DNA-näytteet, ja Oulun yliopistossa tehdyt testit ovat varmistaneet määritykset. Lisäksi on neljäs, edellä mainittuja aiempi soopelihavainto Lappeenrannan seudulta, mutta kyseinen yksilö oli tuhottu ja jää varmistamattomaksi.

Mistä Suomessa havaitut soopelit sitten tulevat? Karjalan Kannaksella, Viipurin ja Pietarin välissä, on jo vuosikymmeniä toiminut iso soopelitarha. Emoeläinkanta käsittää noin 9 000 yksilöä, tähän päälle urokset ja vuotuinen poikastuotto. 

Tarhasta on kerrottu karkaavan noin yksi prosentti eläimiä vuodessa, mikä tekee ainakin sata yksilöä vuosittain. Vaikka tarhan johtaja on väittänyt, että karkulaiset eivät säily luonnossa, niin ainakin osa näyttää säilyneen. 

Karkaamisten seurauksena Suomen rajan tuntumaan on mahdollisesti muodostunut luonnonvarainen kanta, mutta tästä ei ole tarkempaa tietoa. Luultavaa on, että havainnot lajista Suomessa yleistyvät.

 

Haitallinen vieraslaji

Soopeli voi risteytyä näädän kanssa. Hybridikoiraat ovat steriilejä, lisääntymiskyvyttömiä, mutta hybridinaaraiden on havaittu lisääntyvän ainakin näätäkoiraiden kanssa. Tästä johtuen lajien yhteisellä esiintymisalueella näätä voi syrjäyttää soopelin, mutta todennäköisesti ei päinvastoin.

Sinällään muutamien soopelien esiintyminen Suomen puolella tuskin aiheuttaa suurta varaa näädälle, jollei invaasion liity tautiriskejä. Toistaiseksi sellaisista ei ole havaintoja.

Soopeli on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi osana sellaisten petoeläinten ryhmää, jotka ovat Suomessa luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella ja kulkeutuneet meille ihmisen toimesta. Näin ollen soopelin pyytäminen on sallittua

Pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan samoja säännöksiä, jotka metsästyslain ja -asetuksen mukaan koskevat rauhoittamattomia eläimiä. Pyydystämiseen ei vaadita metsästyskorttia, mutta maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa pitää olla.

Info
Soopelin tunnistaminen

Soopelin erottaminen näädästä ei välttämättä ole ihan helppoa. Soopelin häntä on lyhyempi kuin näädällä, korkeintaan puolet ruumiin pituudesta. Takajalat ovat hieman lyhyemmät kuin näädällä. Kokenut eläintentäyttäjä huomaa nopeasti nämä rakenteelliset erot.

Soopelin turkin värisävyt vaihtelevat suuresti levinneisyyden eri osissa. Tyypillinen tarhattu soopeli, jollaisia Suomessa on tavattu, on tumma, liki musta, ja erittäin usein turkissa on hopeanvärisiä peitinkarvoja. Näätä on selvästi vaaleampi. Tarhatuilta soopeleilta puuttuu näädän kultainen rintalaikku. 

Tarhasoopelin tummassa turkissa näkyvät Suomessa tavatuille soopeleille tyypilliset hopeanväriset peitinkarvat. Kuva: Heikki Henttonen
Tarhasoopelin tummassa turkissa näkyvät Suomessa tavatuille soopeleille tyypilliset hopeanväriset peitinkarvat.
Kuva: Heikki Henttonen.

Soopelin voi erottaa näädästä myös kallon perusteella: esimerkiksi kuulorumpujen väli on soopelilla alle puolet kuulorummun pituudesta, näädällä se on yli puolet.

Info
Lähetä soopelihavaintosi

Toivomme, että mahdolliset soopelihavainnot valokuvien kera lähetettäisiin kirjoittajille ext.Heikki.Henttonen at luke.fi  ja Jussi.Partanen at metsastajaliitto.fi

Pyydetty otus kuuluu pyytäjälle. Mutta toivottavaa olisi, että eläimestä saataisiin valokuvia, maksaa ja puoli desiä lihasta muovipussissa tai -rasiassa pakastimeen DNA-tutkimusta varten. 

Jos pyytäjää ei välitä kallosta ja muusta ruhosta, ne voi lähettää Oulun yliopiston eläinmuseoon.

 

Liity Metsästäjäliiton jäseneksi

Liity jäseneksi

Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville.

Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.

Liity sinäkin jäseneksi >>