Suomalaisia riistaeläimiä: Merihanhi

Merihanhi (Anser anser) on yksi Suomen kolmesta kotoperäisestä hanhilajista metsä- ja kiljuhanhen lisäksi. Lajit eivät liiemmin kilpaile ekolokeroistaan, sillä ne viihtyvät erilaisissa elinympäristöissä. Näistä lajeista merihanhi on esiintyvyydeltään eteläisin. Sitä esiintyy laajalti muualla Euroopassa sekä esimerkiksi Aasian aroilla. Suomessa levinneisyys on sikäli poikkeuksellinen verrattuna muuhun Eurooppaan, ettei merihanhea tavata juuri muualla kuin rannikkoseudulla.

Merihanhi on hyvä esimerkki onnistuneesta riistanhoidosta. 1900-luvulla voimakas pyynti sekä vesistöjen muuttuminen rauhattomiksi moottoriveneiden, loma-asutuksen ja tehokalastuksen myötä saivat merihanhen kannan romahtamaan. Laji rauhoitettiin vuonna 1947, ja 1900-luvun lopulla kanta oli rauhoituksen ja riistanhoidon ansiosta niin elpynyt, että metsästys voitiin aloittaa.

Elintavat ja lisääntyminen

Kookas, kirkkaanoranssinokkainen hanhi on kohtuullisen helppo tunnistaa. Sillä on harmahtava höyhenpeite, vaalea vatsa, vaaleanpunaiset jalat sekä vaalea siiven etureuna.

Merihanhi on keväisen saariston ensimmäisiä muuttajia. Se tulee Suomeen maalis–huhtikuussa ja pesii yhdyskunnissa. Naaras on tavallisesti yli kolmevuotias aloittaessaan muninnan ja muodostaa kiinteän liiton koiraansa kanssa. Pariskunta eroaa tavallisesti vain, jos toinen parista kuolee tai pesinnät eivät onnistu.

Sukukypsä naaras munii pesään 4–6 munaa, jotka kuoriutuvat kesäkuun alkupuolella. Toisinaan muninnan alkaminen ajoittuu jäiden aikaan, jolloin jäitä myöten liikkuvat pedot saattavat saada aikaan melkoista tuhoa hanhiyhdyskuntien pesinnässä.

Hanhet, jotka eivät pesi, sulkivat kesäkuussa esimerkiksi rauhallisilla luodoilla. Loppukesästä hanhet kokoontuvat suuremmiksi, joskus jopa tuhansia yksilöitä käsittäviksi parviksi. Suuret merihanhiparvet voivat aiheuttaa mittavia satovahinkoja pelloilla. Syysmuutto alkaa elokuussa, mutta osa lähtee vasta lokakuun puolella matkalle kohti talvehtimispaikkaansa Espanjaa.

Metsästys

Merihanhi on lyhyessä ajassa kasvanut merkittäväksi riistaeläimeksi rauhoituksen jälkeisen nopean runsastumisensa vuoksi. Sitä pyydetään käytännössä vain rannikkoalueella. Suurin osa saaliista saadaan rannikon läheisiltä viljelyksiltä, joilla merihanhet käyvät ruokailemassa. Tällöin käytetään usein myös houkutuskuvia.

Katso merihanhen metsästysajat Riistakeskuksen sivilta.