Suomalaisia riistaeläimiä: Metsähanhi

Metsähanhi (Anser fabalis) on erämaiden varovainen lintu. Hanhipari palaa vuosi toisensa jälkeen samalle suolle, ja muuton varrella olevat levähdyspaikat säilyvät samoina. Arka metsähanhi viihtyy aapasoilla ja vetisillä metsäalueilla, joilla on ruokaa riittämiin, ja petojen tarkkailu on helppoa.

Elintavat ja lisääntyminen

Hanhet viihtyvät parvissa, paitsi muniessaan ja hautoessaan. Naaras pesii usein matkan päähän varsinaiselta oleskelusuolta mättäälle, rämeelle tai jopa hakkuuaukkoon. Munia naaras saa tavallisesti 4–6, ja niiden hautominen kestää noin kuukauden. Poikaset kuoriutuvat kesäkuun alussa. Melko pian sen jälkeen ne liittyvät vanhempiensa kanssa löyhiksi parviksi. Tämä parantaa selviytymismahdollisuuksia, kun petoja tarkkailevia päitä on enemmän.

Vanhempien ja poikasten välille muodostuu tavallisesti vahva side, joka kestää kauemmin kuin monilla linnuilla. Emo ohjaa poikaset turvallisille ruokailu- ja lepopaikoille, ja vanhemmat saattavat viettää aikaa jälkikasvunsa kanssa toisenakin talvehtimiskautena.

Heinäkuun alussa hanhilla on sulkasato, ja ne vetäytyvät vaikeakulkuisiin paikkoihin odottamaan lentokykynsä palautumista. Tuolloin hanhi voi räpistellä ilmassa vain lyhyitä matkoja tai paeta sukeltamalla.

Metsähanhen varovainen luonne tekee siitä herkän muutoksille. Metsien ja soiden muokkaus on saanut monet hanhet hylkäämään vanhat pesintä- ja sulkimispaikkansa. Vaikkei metsähanhi ole ollut kovin aikainen muuttaja, arkana lintuna sen muutto käynnistyy nykyään myös usein sorsastuksen aloituspäivänä elokuussa.

Hanhet talvehtivat Etelä-Ruotsissa, ja hyvin kylminä talvina Tanskan ja Saksankin puolella. Takaisin Suomeen ne palaavat huhtikuussa.

Kannankehitys

Kotoinen metsähanhikantamme on taantunut 1990-luvun alusta lähtien. Erityisen pahoin on taantunut pohjoisilla aapasoilla pesivä taigametsähanhi-alalaji. Toinen Suomessa esiintyvä alalaji, tundrametsähanhi, ei ole kärsinyt samalla tavoin. Tundrametsähanhi edustaa kantaa, joka pesii esimerkiksi Siperiassa ja muuttaa Suomen kautta. 

Suomessa pesivän taigametsähanhen taantuman syy ei ole tiedossa. Arveluita on esitetty niin soiden ja metsien käytön muutoksen kuin kasvaneen joutsenkannankin vaikutuksista. Metsästys ei näyttäisi olevan suurin syyllinen, sillä vuotuisessa saalismäärässä ei ole tapahtunut muutoksia ennen kannanlaskua.

Metsästys

Metsähanhi on perinteikäs ja arvostettu saalis. Se on haastavimpia lintuja pyytää varovaisen luonteen ja vaikeakulkuisen elinympäristön takia. 

Perinteinen pyynti tapahtuu pohjoisen aapasoilla, ja siinä vaaditaan todellisia erätaitoja. Pyynti on usein kyttäysmetsästystä. Siinä voi käyttää myös haukkuvaa koiraa, joka osoittaa tai houkuttelee piilossa lymyilevät linnut metsästäjälle. Tärkeitä ovat myös kahluusaappaat ja vedenpitävä vaatetus.

Metsähanhia voidaan metsästää myös lintujen muuttoreittien levähdyspaikoilta, eli esimerkiksi Oulun ja Pohjanmaan peltoaukeilta. Peltometsästys muistuttaa meri- ja kanadanhanhen metsästystä, jossa voidaan käyttää myös houkutuskuvia.

Katso metsähanhen metsästysajat Riistakeskuksen sivuilta.