Metsästysjousi on ollut metsästyslainsäädäntömme puolesta vuodesta 2017 lähtien sallittu metsästysase kaikkien hirveä pienempien sorkkaeläinten metsästyksessä, ja sitä ennen sen käyttö on keskittynyt pienriistaan, kauriiseen ja majavaan. Jousella metsästetään kuitenkin ympäri maailmaa runsaasti suurempaakin riistaa, ja varsinkin Pohjois-Amerikassa sillä on ollut erityinen jalansija myös urbaanien alueiden lähistöllä tapahtuvassa metsästyksessä.
Huhujen mukaan ensimmäiset puupassit kehitettiin aikanaan nimenomaan mahdollistamaan metsästäminen alueilla joilla metsästäjiä ja muita maankäyttäjiä oli runsaasti, ja haluttiin varmistaa nuolien pysähtyminen maahan heti riistaeläimen taakse.
Mikä tekee jousesta erityisen käytännöllisen metsästysaseen urbaanien alueiden lähettyvillä ja yhteydessä tapahtuvaan metsästykseen? Listasimme alla neljä faktaa:
1. Jousi on lyhyiden ampumaetäisyyksien ase
Jousi on lähtökohtaisesti lyhyen kantaman ase. Sen tehokas kantomatka on teoriassa pitkähkö ja osumatarkkuus osaavan ampujan käsissä hyvä siihen pisteeseen asti, että jopa rihlatuille aseille tarkoitetun ampumakokeen ampuminen onnistuisi. Tästä huolimatta jousella pyritään riistatilanteisiin jossa ampumaetäisyys riistaeläimiin on lähempänä 20 metriä, jopa sen alle.
Jousesta ammuttu nuoli lentää keskimäärin 50-100 metriä sekunnissa jousityypistä riippuen, ja on ihmissilmälle nopea mutta riistaeläimelle väistettävissä liian kaukaa ammuttaessa. Tästä syystä ampumamatkat pidetään lyhyinä.
Samaan syystä voi kuitenkin todeta hitaahkon projektiilin ollessa myös turvallinen takavaara-alueita arvioitaessa. Laakaan ammuttu nuoli lentää keskimäärin 40-50 metriä ennen osumistaan maahan. Kimmokkeet ovat melko harvinaisia, eivätkä lennä kauas.
2. Jousi on hiljainen
Jousen toimintaperiaate on yksinkertainen ja peruasiat ovat samat jousityypistä riippumatta. Jousta viritettäessä lihasvoimin taaksepäin vedettävä jänne taivuttaa lapoja, ja jänteestä irtipäästettäessä taipuneet lavat nykäisevät jänteen takaisin eteen, työntäen jänteeseen kiinnitetyn nuolen matkaan.
Toisin siis kuin ampuma-aseilla ammuttaessa, ampumatapahtumassa ei synny kaasupurkauksia eikä ammuttava projektiili kulje ääntä nopeammin. Ampuminen ei myöskään synnytä jänteen räpsäystä kovempaa ääntä. Jousi on siis erinomainen ase metsästettäessä alueilla joilla laukauksesta lähtevä ääni voisi muuten häiritä lähialueen asukkaita tai säikäyttää muita alueen käyttäjiä.
3. Jousi on tehokas
Metsästysasetus määrittelee eri riistalajeille sallitut metsästysaseet. Rihlatut aseet luokitellaan metsästysasetuksessa eri luokkiin niiden kanssa käytetyn patruunayhdistelmän tuottaman kineettisen energian mukaisesti, alimman teholuokan ollessa vähintään 100 joulea. Tällä ase-patruunayhdistelmällä saa kuitenkin metsästää vain pyytä, kyyhkyä tai riekkoa.
Koska kineettisen energian laskukaavassa esineen nopeus on huomattavasti massaa korkeammassa roolissa, metsästysjousen tuottama kineettinen energia tyypillisellä 70-paunaisella taljajousella yltää myöskin juuri keskimäärin 100 jouleen. Silti se on teholtaan esimerkiksi valkohäntäpeuran kokoisen riistaeläimen kohdalla täysin metsästyskivääriin verrattava ase.
Rihlatuissa aseissa suurempien riistaeläinten kohdalla luoti on usein suunniteltu laajenemaan ja luovuttamaan kineettistä energiaansa saaliseläimeensä, joka tuottaa osumakohtaan riittävän suuren haavakanavan mutta vaatii runsaasti liike-energiaa.
Metsästysjousen nuoli taasen on suunniteltu läpäisemään kohde mahdollisimman pienellä vastuksella ja samalla leikkaamaan terävällä metsästyskärjellään riittävä määrä suuria verisuonia auki, jolloin huomattavasti kiväärillä ammuttua luotia pienempikin liike-energia riittää. Kummankin metsästysasetyypin perustarkoituksena on tuottaa tarpeeksi merkittävä verenhukka, ainoastaan projektiilin toimintatavassa on eroavaisuuksia.
Suomen Jousimetsästäjäin Liiton fasilitoiman tutkimuksen alustavien löydöksien mukaan eroja valkohäntäpeuran kokoisten saaliseläinten pakomatkoissa ei varsinaisesti ole riippumatta siitä käytetäänkö metsästykseen jousta vai kivääriä. Keskimääräinen pakomatka osuman jälkeen oli tutkimuksesta saaduissa havainnoissa noin 55 metriä, joka täsmää täysin kiväärillä tapahtuvassa metsästyksessä havaittuihin pakomatkoihin.
4. Jousella harjoittelu onnistuu helposti
Jousella harjoittelu ei vaadi erillistä ampumarataa. Jousella harjoittelu vaatii alueen jolla ammuttaessa voidaan varmistua siitä ettei harjoittelu aiheuta vaaraa alueen muille käyttäjille ja sen ympärillä kulkeville. Yksinkertaisimmillaan jousella ampumista voi harjoitella omalla pihallaan, kunhan varmistuu siitä että maalitaulu on asetettu paikkaan josta mahdollinen ohilaukaus ei pääse jatkamaan lentoaan aiheuttamaan vaaraa ympäristölle.
Osa metsästäjistä kuljettaa jopa metsästysalueelle mukanaan pientä maalitaulua johon voi vielä halutessaan ampua muutaman harjoituslaukauksen ennen passittamaan siirtymistä, ampumavarmuuden ylläpitämisesi. Säännöllisellä harjoittelulla ja riittävän rutiinin synnyttyä tähtäimillä varustetulla metsästystaljajousella ampumista voi verrata pyörällä ajamiseen, ampumiseen syntyneen tauonkin jälkeen osumavarmuus on usein kohdallaan.
Metsästysjousi yleistyy
Metsästysjousen suosio metsästysaseena kasvaa tasaisen vakaata tahtia. Jousella on metsästetty Suomessa todennäköisesti yhtä kauan kuin ihminen on Skandinaviaa asuttanut, mutta jousella metsästyksen modernin aikakauden voidaan ehkä sanoa alkaneen varsinaisesti metsästyslainsäädännön ottaessa ensimmäistä kertaa kantaa jouseen metsästysaseena vuoden 1993 metsästyslainsäädäntömuutoksessa. Jousen suosio metsästysaseena on kokenut positiivisia nytkähdyksiä lainsäädäntöpäivitysten myötä, jouselle sallitun riistalajiston kasvaessa vähän kerrallaan kohti nykyistä tilaansa. Tänä päivänä jousella saa metsästää kaikkia hirveä pienempiä sorkkaeläimiä ja muuta riistaa, poislukien hylkeet ja suurpedot.
Jousi on valikoitunut metsästysaseeksi metsästäjille puhtaasti mieltymyssyistä pitkään, mutta erityisesti pienempien sorkkaeläinten runsastuttua taajama-alueilla ja urbaaneissa ympäristöissä sen käyttö on noussut monella alueella täysin toiseen arvoon. Monella alueella jousi on turvallisuusseikkojen tähden ainoa mahdollinen metsästysase. Eikä kuitenkaan missään nimessä heikompi vaihtoehto.
