Lounais-Suomessa Maskun ja Turun seudun rhy:en silloiset toiminnanohjaajat Timo Lintola ja Lasse Heimo huomasivat epäkohdan ja päättivät ratkaista molemmat ongelmat nähdessään metsästäjätutkinnon suorittaneiden naismetsästäjien tuskan. He esittivät joulukuussa 2012 ajatuksen naisten omasta metsästysseurasta. Asia innosti ja pian VarsiNaiset Eräladyt ry:n perustava kokous oli jo tosiasia.
Seuralle oli selkeästi tarvetta, sillä tänä päivänä eräleidejä on jo 65. Suurin osa jäsenistä on Lounais-Suomesta, mutta muutamia jäseniä on aina Uudeltamaalta ja Satakunnasta saakka. Toinen naisten oma metsästysseura, Akkainjahti ry, aloitti toimintansa puolestaan jo vuonna 1998. Jäseniä Akkainjahdilla on tällä hetkellä noin 130 eri puolilta Suomea.
− Olemme verrattain iso porukka metsästyshenkisiä naisia. Tapahtumissamme ollaan tärkeän äärellä positiivisin mielin ja vertaistukea on kaikille saatavilla. Monessa metsästysseurassa naisia on edelleenkin vähän, joten meidän tapahtumissamme on näihin verrattuna ihan oma tunnelmansa, kuvailee Akkainjahdin hallituksen jäsen Anja-Riitta Saarinen.
Monipuolista metsästysseuratoimintaa naisille
Molempien metsästysseurojen toiminta on monipuolista. Seurat järjestävät sekä omia jahtitapahtumia että osallistuvat vierasjahteihin. Myös molempien seurojen koulutustarjonta on poikkeuksellisenkin laajaa.
− Tarjolla on ampumaharjoittelua mutta myös koulutusta mm. riistankäsittelyyn, seuratoimintaan, eri saalislajeihin, pienpetopyyntiin, loukkujen rakentamiseen, asehuoltoon ja vaikkapa metsästyskoiriin liittyen, Akkainjahdin Anja-Riitta Saarinen luettelee.
− Korona-aika on tietysti tuonut omat haasteensa kun tapahtumia ei ole voinut toteuttaa perinteisesti. Käytössä olevien tiedotuskanavien (nettisivut, Facebook ja WhatsApp) lisäksi käytämme kokouksiin ja koulutuksiin Teams-palvelua.
Myös Eräladyt pitävät yllä monipuolisesta koulutustoimintaa jäsenilleen. Oma selkeä roolinsa on myös Eräladyjen ylläpitämillä somekanavilla ja nettisivuilla.
− Pyrimme näiden kanavien kautta kannustamaan muitakin tämän hienon harrastuksen piiriin, mutta myös painottamaan hyvää aseenkäsittelytaitoa, metsästysetikettiä ja metsästyksen eettistä puolta, kertoo Eräladyjen puheenjohtaja Maarit Krug.
Maattoman metsästysseuran haasteet taklattavissa
− Olemme jo todistaneet, että naisten oma maaton metsästysseura, jonka kotipaikka on kaupungissa, voi toimia, Krug naurahtaa.
− Aivan lastenleikkiä se ei kuitenkaan ole, sillä Lounais-Suomessa ei ole tarjolla valtion metsästysmaita, eikä asiaa helpota sekään, että sorsalintukanta on pienentynyt alueella huomattavasti. Niistä ei meille riitä.
− Olemme koko ajan kuulolla, josko pääsisimme jonnekin jahteihin ja mietimme yhteistyötä seuroihin, joiden ampumaradalle pääsisimme treenaamaan.
− Autamme seuroja talkootyöllä ja vastavuoroisesti saamme ratavuoroja.
Akkainjahdin Anja-Riitta komppaa vieressä.
− Kaikilla seuroilla on varmasti haastavaa tarjota jokaiselle jäsenelle kiinnostavaa toimintaa. Maattomana seurana meidän pitää kuitenkin aina ensin etsiä metsästysalueet ja sopia ajankohdat etukäteen. Tapahtumiin liittyy paljon valmistelutyötä riippuen siitä, olemmeko vierasjahdissa vai onko jahdin järjestelyt täysin meidän omalla vastuulla.
− Tämä usein tarkoittaa useampiakin palavereita, jossa esimerkiksi sovitaan ajankohdat, merkitään passipaikat ja käydään maastot yhdessä läpi. Molemmissa tapauksissa hyvä yhteistyö vastapuolen seuran kanssa on ensiarvoisen tärkeää.
Molemmat naiset ovat sitä mieltä, että vierasjahdeissa hienointa on oppia tuntemaan uusia maastoja, uusia ihmisiä ja erilaisia käytäntöjä.
− Se on suuri rikkaus, mutta toisinaan itse kaipaan tuttua seutua, jossa oppii tuntemaan jahtimaastot ja alueen riistan käyttäytymisen, Krug pohdiskelee.
Verkostoituminen on kaiken A ja O
Maattomat seurat kohtaavat monenlaisia hankaluuksia, mutta ratkaisevaa on aktiivisuus ja myönteinen asenne. Anja-Riitta kannustaakin kyselemään mahdollisia jahtipaikkoja nöyrin mielin.
− Maattomien seurojen pitää olla valmiita tekemään töitä jahtijärjestelyissä, sillä metsästysmaat eivät ole tarjolla kuin manulle illallinen. Oma jämpti toiminta luo luotettavuutta ja yksi onnistunut jahtitapahtuma yleensä poikii uusia metsästysmahdollisuuksia.
− Aina voi kysyä on meidän motto. Verkostoituminen ja hyvien suhteiden luominen. Maattoman seuran pitää olla aktiivinen, sillä kukaan ei tule meitä kotoa hakemaan.
− Tärkeä on myös aina kunnioittaa vierasjahdin järjestäjää ja olla tietoinen maanomistajien ja metsästysseurojen/metsästäjien suhteesta, Eräladyjen Maarit Krug tähdentää.
Uusia ideoitakin naisilla on, sillä he haaveilevat jonkinlaisesta foorumista, jossa vierasjahtilaiset ja isäntäseurat löytäisivät toisensa ja saisivat jaettua tarvittavat tiedot. Molempien seurojen edustajat ovat kuitenkin kiitollisia siitä, että lähistöltä löytyy metsästysseuroja, joiden kanssa jahtien järjestelyt ovat sujuneet vuodesta toiseen hyvin.
Parhaimmillaan käytännöt ovat hioutuneet jouhevaksi toiminnaksi, joka palvelee kaikkia osapuolia.
Liity Metsästäjäliiton jäseneksi
Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville.
Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.
