Modulaariset ja taktisemmat metsästysaseet
Metsästyskiväärin stereotyyppi on tarkoittanut vuosikymmeniä perinteisesti muotoillulla puutukilla ja sinistetyillä raudoilla varustettua asetta – asetta, jonka ulkonäkö on säilynyt miltei muuttumattomana jopa vuosisadan. Metsästysaseen perinteinen muoto ja ulkonäkö on edelleen monelle metsästäjälle tärkeä asia, ja monelle puinen tukki on itseisarvo. Kuitenkin osa metsästäjistä on siirtynyt tarkastelemaan metsästysaseita enenevissä määrin myös käyttöominaisuuksien ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta.
Modulaariset, helposti ampujan mieltymysten mukaan säädettävät tukit, peukalonrei'illä, nopeasti vaihdettavilla poskipaloilla, perän pituuden ja kulman säätöominaisuuksilla ja hyvillä otepinnoilla ovat tulleet jäädäkseen. Metsästysaseissa on siirrytty harppaus kohti parempaa käytettävyyttä ja muokattavuutta suoraan tehtaalta, ja tämä kehityssuunta seuraa laajempaa taktisten ja muunneltavien välineiden trendiä, joka on vakiintunut monille muille aloille, kuten armeijalle ja turvallisuusalan ammattilaisille. Modulaaristen ja taktisten metsästysaseiden suosio kasvaa edelleen vuonna 2025.
Metsästysteknologia kehittyy ja levittäytyy
Hämärätähtäimiä on saanut käyttää nyt muutaman vuoden ajan valkohäntäpeuran tihentymäalueilla, supikoiralla ja villisialla. Hämärätähtäimien lisäksi metsästäjät ovat hankkineet myös lämpökameroita, joita moni on hyödyntänyt esimerkiksi riistalaukauksen jälkeen hämärissä etsiessään kaadettua riistaeläintä, haavakkotilanteissa ja joskus vain öisen ympäristön tarkkailussa. Ovatpa käsissä pideltävät lämpökamerat myös toimivia mahdollisten takavaara-alueiden tarkkailemiseen osana muita vaadittavia varotoimenpiteitä.
Lämpökamerat ja -kiikarit, ovatpa ne käytössä minkä niille sallittujen riistaeläinten metsästyksessä hyvänsä, ovat avanneet näkymää pimeään ympäristöön ja parhaimmillaan toimivat myös tunnistamisen lisäapuna oikein käytettynä. Hämärätähtäimet eivät enää ole pelkästään aktiivisimpien valkohäntäpeuran metsästäjien työkalu, vaan laajan valikoiman ja hintahaarukkansa myötä monien muidenkin käsissä.
Kuten hämärätähtäimiä, myös muita erilaisia elektronisia apuvälineitä löytyy yhä enenevissä määrin metsästäjien käytöstä teknologian kehittyessä. Uudet sovellukset ja GPS-teknologiat mahdollistavat entistä tarkempien karttojen ja paikkatietojen käytön, mikä parantaa saaliseläinten paikallistamista ja metsästyksellistä tehokkuutta näin haluttaessa. Myös suurpetohavainnot löytyvät jo käytössä olevista paikannuslaiteohjelmistoistamme ja parantavat osaltaan metsästyskoiriemme turvallisuutta. Kuka tietää, ehkä erityisesti tekoälyn ja koneoppimisen rooli metsästysteknologioissa kasvaa. Ehkäpä pian tekoäly voi analysoida riistan käyttäytymistä ja ympäristötekijöitä, ja auttaa meitä tekemään parempia päätöksiä ja parantaa metsästyksen onnistumismahdollisuuksia.
Suurpedot levittäytyvät, miten käyttäytyvät peurat ja kauriit?
Vuonna 2025 suurpedot, erityisesti susi, ovat levittäytyneet entistä laajemmalle alueelle. Tämä muutos vaikuttaa jokaiseen, ja näkyy uutena asiana erityisesti valkohäntäpeuran ja metsäkauriin levinneisyysalueilla. Suurpedot levittäytyvät runsaslukuisten sorkkaeläintemme perässä niiden siirtyessä edeltä karkuun ja hakien turvaa. Suurpedot eivät vain vaikuta riistakannan tiheyteen, mutta myös eläinten käyttäytymiseen.
Predaatiopaineen myötä peurat ja kauriit siirtyvät yhä enemmän asutusten läheisyyteen ja tuovat suurpedot perässään. Metsästäjien asema näiden alueiden sorkkaeläinkantojen hallinnassa muuttuu ja vaatii toiminnan sopeuttamista. Missä ja miten tasapainotilanne saavutetaan suurpetokantojen osalta on vielä kysymysmerkki, mutta muutos jatkuu ja on varmaa.
Turvetuotantoalueet monimuotokosteikoiksi
Turvetuotanto on muovannut suomalaista suoluontoa voimallisesti pitkään. Turpeen käyttö polttoaineena alkoi Suomessa jo 1800-luvulla, ja turvemaita on kuivattu Suomessa hyvin pitkään myös maa- ja metsätalouskäyttöön. Turvesoiden kuivattaminen on kuitenkin samalla johtanut selkeään suoelinympäristöjen vähenemiseen. Nyt entisten turvetuotantoalueiden ennallistamiseen on herätty voimalla. Turvetuotantoalueet ovat tuotannossa tarvittavien vesienohjaukseen tarvittavien rakenteiden tähden kustannustehokkaasti ennallistettavissa monimuotoisiksi kosteikkoaloiksi, ja samalla turpeen hajoamisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt loppuvat.
Euroopan Unioni rahoittaa turvetuotantoalueiden ennallistamista vuoteen 2027 saakka, ja vuonna 2025 eteenpäin tulee maahamme syntymään useita uusia monimuotoisia vesilintukosteikoita entisille turvetuotantoaloille.
Metsästyskulttuuri muovautuu – karkottavien koirien käyttö lisääntyy
Karkottavat koirat ovat yleistyneet hurjaa tahtia suomalaisessa metsästyksessä. Spanielit ovat olleet suosittuja monen linnustajan keskuudessa jo pitkään ja viiriäiskoirat ovat yleistyneet viime vuosina samassa käyttötarkoituksessa.
Myös seisovia rotuja käytetään enenevissä määrin karkottavina sopivalle riistalle, ja linnustamisen lisäksi karkottavia koiria käytetään myös pienempien sorkkaeläinten metsästyksessä ja pienpetojahdissa. Karkottavien koirien kohdalla kasvavana etuna on myös niiden työskentely lähellä metsästäjää. Suurpetojen lisääntyessä kauempana toimiva koira asettuu entistä suurempaan riskiin. Karkottavat koirat mahdollistavat myös helpommin ahtaiden alueiden ja asutuksen lähellä tapahtuvan metsästyksen.
