Yötähtäyslaitteiden käytöstä kiistellään usein. Suomen Metsästäjäliitto ei kannata keinovalon tai lämpötähtäinten käyttöä normaalin metsästyksen yhteydessä.
Milloin valoa ja yötähtäimiä saa käyttää?
– Niitä saa käyttää haitallisten vieraspetojen sekä villisian metsästyksessä. Lainsäätäjä on katsonut, että luonnolle haitallisia eläimiä poistettaessa on syytä sallia kaikkien mahdollisten apuvälineiden hyödyntäminen, Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius kertoo.
Bernin sopimuksesta EU-lainsäädäntöön on periytynyt kielto käyttää valoa tai yötähtäimiä hirvieläinten metsästyksessä. Villisian metsästyksessä Suomi on voinut kansallisessa lainsäädännössään sallia valon ja yötähtäinten käytön.
– Yö- ja pimeätähtäinten käyttö perustuu poistettavien eläinyksilöiden tai tietyn, haitallisen eläinlajin pyyntiin. Supikoira on haitallinen vieraslaji ja villisikakanta halutaan pitää maltillisen kokoisena afrikkalaisen sikaruton vuoksi. Siksi näiden lajien metsästyksessä voi käyttää apuna valoa.
Valoa ja pimeätähtäimiä voi käyttää myös haavoittuneen eläimen etsimiseen ja lopettamiseen muun muassa suurriistavirka-aputehtävissä.
Riistakeskus voi myöntää hakemuksesta poikkeuslupia valon ja yötähtäinten ja muidenkin muutoin kiellettyjen pyyntivälineiden käyttöön. Poikkeuslupaa voi hakea haittaperusteisesti.
Miksi valkohäntäpeuran metsästyksessä on voinut käyttää keinovaloa ja yötähtäimiä?
– Metsästäjäliitto on useana viime vuonna hakenut tutkimusperusteisen poikkeusluvan käyttää keinovaloa ja yötähtäimiä valkohäntäpeuran metsästyksessä tihentymäalueilla Lounais-Suomessa. Tihentymäalueen metsästysporukat ovat voineet liittyä Metsästäjäliiton poikkeuslupaan rajatulla alueella, Simenius kertoo.
Poikkeuslupa on ollut tutkimuskokeilussa valkohäntäpeurakannan vähentämisen aikana. Tutkimuksessa on selvitetty, soveltuvatko yötähtäimet kannan leikkaamisen ja lisäävätkö ne turvallisuutta ja pyyntitehoa sulan maan aikana. Poikkeusluvan turvin on ammuttu parituhatta peuraa vuosittain.
Kokeilu on ollut onnistunut ja siihen osallistuneet ovat pitäneet mahdollisuudesta hyödyntää valoa ja yötähtäimiä. Palautteen perusteella laadukkaita yötähtäimiä on pidetty turvallisuutta lisäävänä tekijänä.
Poikkeusluvan jatkuminen on kuitenkin epävarmaa peurakannan vähenemisen vuoksi. Myös jahdin eettisyys mietityttää.
– Metsästyksen luonne muuttuu, kun jahdissa hyödynnetään liikaa teknisiä apuvälineitä. Aktiivinen metsästys yötähtäinten avulla muuttaa myös valkohäntäpeurojen käyttäytymistä, jos ne eivät saa rauhaa yölläkään.
Kaikki sallittu ei ole välttämättä kestävää.
Voiko pimeänäkölaitteen avulla metsästää?
Jahti-lehdessä 3/2023 kerrottiin, että Poliisihallituksen mukaan vain katseluun tarkoitetun lämpökameran/tähystimen käyttäminen kohteen tunnistamiseen metsästyksen yhteydessä on sallittua. Laitteella voi myös etsiä metsästettävää riistaa.
– Jokaisen on syytä pohtia menetelmän eettisyyttä, ellei ole erityisiä perusteita vähentää jonkin lajin kantaa. Kun pyyntiä helpotetaan ja eläimen mahdollisuuksia välttää metsästäjää vähennetään, vähennetäänkö samalla metsästyksen arvostettavuutta? Kaikki sallittu ei ole välttämättä kestävää, Simenius pohtii.
Kyttäyspyynnissä katselulaitteen hyödyntäminen riistayksilön tunnistamisessa ja taustan varmistamisessa on paremmin perusteltua. Silloinhan laitteella vain varmistetaan paikalle saapuvan eläimen laatu. Näkyvää valoa ei saa käyttää riistan tunnistamiseen tai etsimiseen.
– Villisian hiivintämetsästyksessä yötähtäimet ja pimeänäkölaitteet lisäävät tuloksellisuutta, mutta näkyvää valoa siat eivät kestä. Lämpötähtäimellä tai -katselulaitteella voi varmistaa luotettavasti myös taustan turvallisuuden, joka jää valonvahvistimella ja ilman laitteita epävarmemmaksi, Simenius summaa.
Tämä juttu on julkaistu aiemmin Jahti-lehdessä 02/2025. Metsästäjäliiton jäsenenä saat tuoreen Jahdin jäsenetuna suoraan kotiisi kannettuna. Voit myös tilata lehden ilman jäsenyyttä.
