Rauhoittamattomien lintujen pyytäminen on tehokkainta keväällä, jolloin ne reagoivat huuhkajakaaveella ja äänellä tapahtuvaan houkutteluun.
Liikkeellä pitää kuitenkin olla ajoissa, sillä rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaiset rauhoitukset alkavat niin aikaisin, etteivät muuttavat linnut ole vielä ehtineet edes Suomeen. Esimerkiksi variksen pesimärauhoitus alkaa Etelä- Suomessa jo 10.3.
Rauhoittamattomien lintujen eli variksen, harmaalokin, merilokin, kesykyyhkyn, harakan ja naakan sekä poronhoitoalueella korpin poistamiseksi rauhoitusaikana voi hakea poikkeuslupaa. Luvan edellytyksenä on, että muuta tyydyttävää ratkaisua haittojen ja vahinkojen ehkäisemiseksi ei ole.
Rauhoittamattomien lintujen poikkeusluvan hakeminen
- Hae poikkeuslupaa sähköisesti Oma riista -palvelussa.
- Huomioi, että myönnetyssä luvassa on käsittelyajan lisäksi 37 vuorokauden valitusaika, joka on odotettava ennen luvan täytäntöönpanoa.
- Mikäli et ole vahingonkärsijä, hae lupaa valtakirjalla vahingonkärsijän puolesta.
- Täytä hakemukseen vahingonkärsijän yhteystiedot, selvitys vahingosta ja esitys pyydettävien lintujen määrästä.
- Perustele huolella: Täytä tarkat tiedot estettävän vahingon suuruudesta ja luonteesta, sekä vahinkojen estämiseksi tehdyistä toimenpiteistä.
- Selvitä syyt, miksi vahinkoa ei voida estää muutoin kuin lintuja ampumalla.
- Rajaa alue hakemuksen mukaan liitettävään karttaan.
- Hae tarvittaessa lupaa muutoin kiellettyjen välineiden, kuten niin sanotun ”variskasetin”, käyttämiseen. Perusteena voi olla, että poistettavat linnut joudutaan houkuttelemaan turvalliseen ampumapaikkaan.
- Tutustu huolellisesti ohjeisiin Oma riista -palvelussa ja riista.fi -sivuilla.
Lupahakemus kannattaa jättää hyvissä ajoin, koska lupien käsittelyyn menee aikaa ja päätöksellä on valitusaika.
Poikkeuslupa voidaan myöntää määräaikaisena enintään viiden vuoden ajaksi pysyvästi perustetulle kohteelle, eläimistön suojelemiseksi tai luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Lisäksi on mahdollista hakeutua ilmoitusmenettelyyn, jolloin lupa on voimassa toistaiseksi.
Poikkeuslupa voidaan myöntää muun muassa viljelmille, kotieläimille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämiseksi sekä kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi, lentoturvallisuuden takaamiseksi, kasviston ja eläimistön suojelemiseksi sekä tutkimus- ja koulutustarkoituksiin.
Yleensä metsästäjät ja maanviljelijät hakevat poikkeuslupia vahinkoperusteisesti tai luonnonhoidollisin perustein.
Vahinkoperusteinen poikkeuslupa
Haittalinnut aiheuttavat vahinkoa viljelyksille, kuten tuhoavat tuorerehupaaleja. Paalilla on arvo, joten vahingot ovat euromääräisesti todennettavia. Vahinkoperusteisia poikkeuslupia haetaan ja myönnetään vahinkojen ehkäisemiseksi.
Maanviljelijällä itsellään ei välttämättä ole aikaa tai mahdollisuutta lintujen poistamiseen, joten paikalliset metsästäjät voivat auttaa viljelijää ehkäisemään vahinkoja pyytämällä rauhoittamattomia lintuja.
Poikkeuslupaa hakee ensisijaisesti vahingon kärsijä, mutta hän voi valtuuttaa metsästysseuran hakemaan lupaa puolestaan. Poikkeuslupahakemukseen liitetään tarkat tiedot vahinkoa kärsivistä maatiloista ja yksityiskohtaiset arviot vahingoista.
Mikäli hakijana ei ole vahingon kärsijä, mukaan liitetään allekirjoitettu valtakirja. Hakemuksessa osoitetaan, että poistettavaksi haetut linnut aiheuttavat vahinkoa karttaan rajatulla alueella.
Luonnonhoidollinen poikkeuslupa
Metsästäjät ovat muiden luonnonsuojelijoiden tavoin huolissaan kosteikko- ja vesilinnuston hyvinvoinnista. Elinympäristöt ovat heikentyneet samaan aikaan, kun pienpetojen ja varis-ja lokkilintujen saalistuspaine on kasvanut.
Lukuisten ennen niin hyvien lintukosteikoiden tilannetta pitäisi parantaa kaikin mahdollisin keinoin. Valitettavan usein rauhoittamattomat linnut tuhoavat vesilintujen pesät ennen kuin poikaset edes kuoriutuvat. Vahinkolintujen poisto on tärkeä osa linnustonsuojelua.
Silloin, kun luonnonhoitokohdetta lähdetään parantamaan, pitää kaikkiin vahinkoa aiheuttaviin elementteihin puuttua: elinolosuhteita pitää parantaa ja pienpetoja sekä rauhoittamattomia lintuja pitää poistaa.
Erno Lindroos on poistanut vahinkolintuja luonnonhoidollisella poikkeusluvalla. Tavoitteena oli auttaa peltopyypopulaation pesintää.
– Elinympäristön kohentamisella ei ole merkitystä, jos linnunpojat eivät pääse pesästä maailmalle, Lindroos toteaa.
Poikkeusluvan hakijan täytyy ymmärtää alueen ekologiaa ja haittalintujen vaikutuksia. Yhteistyötä voi tehdä valveutuneiden lintuharrastajien kanssa. Luonnonhoidollisin perustein haetussa poikkeusluvassa esitetään arviot taantuneiden ja uhanalaisten lintujen lukumääristä sekä alueella saalistavista vahinkolinnuista. Merkittävimmistä lintualueista on tehty linnustoselvitys, josta löytyy usein arvokasta tietoa hakemukseen.
Lindroosin luonnonhoitoalueella vahinkolintujen vähentäminen on tuottanut ilahduttavasti tulosta.
– Peltopyypopulaatiomme on vakiintunut, ja viime syksynä havaittiin peräti 25 linnun parvi, Lindroos kertoo.
Valmistele hakemus huolellisesti
Suomen riistakeskus päättää viranomaisena onko poikkeamisluvalle laissa määrätyt edellytykset.
– Hyvä poikkeuslupahakemus on täytetty huolellisesti hakujärjestelmän ohjeiden mukaan. Esimerkiksi vahingot ja niiden arvo yksilöidään tarkasti vahinkokohteittain, Visa Eronen Suomen riistakeskuksesta kertoo.
Jos vahinkotilanne voidaan ratkaista muuten kuin poikkeamalla rauhoituksesta, tehdään kielteinen päätös. Tarvittaessa riistakeskus pyytää lisäselvityksiä hakemukseen. Käsittelyyn menee aikaa ja lupaprosessi voi ruuhkautua. Poikkeamislupapäätöksestä on 37 vuorokauden valitusaika. Vasta valitusajan jälkeen poikkeuslupa on käytettävissä. Hakemus kannattaa jättää ajoissa, jotta vahinkojen torjunta on mahdollista ongelmien ilmaantuessa.
Hakemus kannattaa jättää hyvissä ajoin – käsittelyyn menee aikaa ja päätöksellä on valitusaika
– Vuosittain valitetaan muutamista lintuja koskevista poikkeuslupapäätöksistä, Eronen toteaa.
Erno Lindroosilla on pitkä kokemus poikkeuslupien hakemisesta ja valitettavasti myös valitusprosessista. Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys valitti hänelle luonnonhoidollisin perustein myönnetystä poikkeusluvasta vuonna 2014.
– Raskas valitusprosessi kesti melkein puolitoista vuotta. Lopulta Turun hallinto-oikeus päätti, että lupa oli myönnetty oikein perustein, Lindroos kertoo.
Olisi tärkeää, että haittalintujen vaikutuksesta vaarantuneiden lintulajien pesintään tehtäisiin puolueettomia tutkimuksia.
– Vaikka poikkeusluvasta valitti lintutieteellinen yhdistys, sain tukea ja useita kannustavia yhteydenottoja juuri lintuharrastajilta. Heillä oli omia havaintoja varislintujen ja harmaalokkien vaikutuksesta lajien pesintään, Lindroos jatkaa.
Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville.
Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.
