Yötähtäimet voi jakaa karkeasti kahteen kategoriaan: valonvahvistimiin ja lämpötähystimiin tai -kameroihin. Valonvahvistimissa on usein infrapunalamppu, jonka valossa valonvahvistimella voi tarkkailla ympäristöä. Lämpökameratekniikka puolestaan havaitsee lämpötilaeroja ja laite prosessoi havainnoista ihmissilmin tulkittavan kuvan.
Sekä valonvahvistimissa että lämpökameroissa on sekä tähtäinlaitteita että puhtaita katselulaitteita. Markkinoilla on myös katselulaitteita, jotka voidaan adapterilla liittää tavalliseen tähtäinkiikariin. Pimeänäkölaitteilla pystyy havainnoimaan ja ampumaan täysin pimeässä ilman, että eläin aavistaa mitään.
Metsästyksessä pimeänäkötähtäinten käyttö on kielletty paria poikkeusta lukuun ottamatta. Haitallisia vieraslajeja – esimerkiksi supikoiraa – saa ampua pimeänäkötähtäimellä. Yötähtäimiä saa käyttää myös, jos niiden käyttämiseen on riistakeskuksen myöntämä poikkeuslupa.
Metsästäjäliiton Kymen piiri on hakenut poikkeusluvan yötähtäinten käyttämiseen villisian metsästykseen Kaakkois-Suomessa. Metsästäjäliitto on viimeisenä kolmena vuotena hakenut poikkeusluvan yötähtäinten ja keinovalon hyödyntämiseen valkohäntäpeuran metsästyksessä Lounais-Suomessa.
Katselulaitteita saa käyttää
Jahti-lehti kysyi Poliisihallitukselta, miten valvova viranomainen tulkitsee pimeänäkölaitteiden hyödyntämisen metsästyksessä.
– Vain katseluun tarkoitetun lämpökameran tai -tähystimen käyttäminen kohteen tunnistamiseen metsästyksen yhteydessä on sallittua. Katselulaitteella voi myös etsiä metsästettävää riistaa. Yöammuntaa varten tarkoitettu elektroninen tähtäinlaite on metsästyksessä kielletty, ja eläimen tunnistaminen sellaisella on metsästämistä, poliisitarkastaja Tuomo Korhonen kertoo.
– Yötähtäinlaitetta, joka elektronisesti muuttaa kuvaa, ei saa käyttää edes päivällä metsästämiseen, Korhonen jatkaa.
Uuteen tekniikkaan liittyy lainsäädännön lisäksi eettistä pohdintaa. Keskustelimme aiheesta seuraavien maahantuojien kanssa: Vili Hukkanen (Pulsar), Jukka Ketola (Burris ja Steiner), Aki Perälä (Pard), Juhana Toikko (Zeiss) ja Toni Yrjänne (Hikmicro).
Asiantuntijoiden näkemykset olivat suurelta osin samansuuntaisia. Varauksetonta hyväksyntää pimeänäkölaitteiden ja -tähtäinten käyttö metsästyksessä ei kaikilta saa. Pimeänäkötekniikan hyödyntäminen on perusteltua silloin, kun on yhteiskunnallinen tarve voimakkaasti vähentää tai estää jonkin eläinlajin runsastuminen. Supikoira on tunnustettu laajalti niin haitalliseksi eläimeksi, että kaikki haastateltavat pitivät perusteltuina, että sen pyynnissä yötähtäimiä saa käyttää.
– Usein metsästäjät eivät lähde valkohäntäpeuran kyttäysjahtiin ennen lumien tuloa. Metsästäjäliiton poikkeusluvalla lämpötähtäimiä on voinut käyttää ja jahti on onnistunut myös sulan maan aikaan. Yötähtäimen avulla valikoiva jahti onnistuu ja laukaukset ovat varmoja. Mielestäni viranomaisten ja Metsästäjäliiton tehtävä on miettiä, että milloin ja missä tilanteessa kyseiset laitteet ovat sallittuja, Jukka Ketola pohtii.
Kaikkien haastateltujen mielestä ei voida enää puhua metsästyksestä tilanteessa, jossa käytetään näin ylivoimaista tekniikkaa. Varsinkin lämpökameratekniikka tuo metsästäjälle niin suuren edun, että suurin osa haastatelluista kannatti ajatusta, että yötähtäinlaitteita saa käyttää vain rajatulla alueella tarkasti rajatun riistan metsästykseen.
– Uuden pimeänäköteknologian hyödyntäminen metsästyksessä muuttaa todennäköisesti eläinten käytöstä, mikä voi johtaa myös ei-toivottuun tulokseen. Esimerkiksi joissain Yhdysvaltojen osavaltioissa ei saa metsästää pimeässä, joten eläimet ammutaan onnistuneesti valoisassa, Aki Perälä tuumaa.
– Selkeyttäisi paljon, jos pimeänäkötähtäinlaitteilla saisi ampua ilman poikkeuslupaa villisikoja, Vili Hukkanen ehdottaa.
– Turvallisuutta ja tehoa yötähtäin- ja pimeänäkökatselulaitteet lisäävät. Uuden teknologian hyödyntäminen lisää aina samalla myös metsästäjien vastuuta riistakannoista, Juhana Toikko huomauttaa.
Turvallisuutta jahtiin
Pimeänäkökatselulaitetta voi hyödyntää metsästyksessä, mikä lisää jahdin turvallisuutta.
– Riistalaukauksen voi ampua turvallisesti normaalilla optiikalla hämärässä, kun ensin on lämpökameralla tarkastanut ampumasektoriin tulevan eläimen lajin, sukupuolen ja jopa asennon. Katselulaitteen käyttö lisää turvallisuutta, kun voidaan varmistua, ettei takavaara-alueella ole ihmisiä tai muita eläimiä, Toni Yrjänne sanoo.
Osa haastateltavista koki, että myös katselulaitteiden käyttö voi olla eettisesti arveluttavaa, jos niitä käytetään metsästyksen yhteydessä aktiivisesti riistan etsimiseen. Peuran kokoluokan eläimen voi havaita lämpökatselulaitteella jopa useiden satojen metrien päästä. Laitteilla näkee myös helposti metsän sisään, eli eläimet paljastuvat jo ennen kuin ne tulevat avoimelle alueelle. Osalla haastatelluista on myös huoli, että yötähtäinlaitteita käytetään poikkeuslupien loputtua, tai että metsästetään sellaista riistaa, jota niillä ei saisi metsästää.
Riistalaukauksen jälkeen varsinkin lämpökamera auttaa saaliin löytämistä. Sulalla maalla peura voi hyvästäkin laukauksesta juosta jopa sata metriä ja kadota kasvillisuuden sekaan. Lämpökameralla pystyy havainnoimaan kaatuneen saaliin ja jopa seuraamaan lämmintä verijälkeä.
