Tässä artikkelissa:
Sahattu sarvitrofee istuu seinälle laitettavalle taustalevylle hienosti. Myös pöytätasolle sopivaa jalustaa voidaan käyttää.
Kokonaisen kallon nostaminen muutaman sentinkin irti taustasta korostaa kolmiulotteisuutta ja toteutustapa voi olla hyvinkin mielikuvituksellinen pyrkien joko piilottamaan tuen tai tuomaan sen esille osana kokonaisuutta.
Varsin hienoja ja helposti asetettavia kaupallisia toteutuksia ovat esimerkiksi Skull Hooker -telineet.
Sarvellisen sahauskulma
Tyypillinen sarvitrofeen sahauskulma kulkee hirvieläimillä kallon niskaharjanteen alta kulkien silmäaukon alaosan kautta nenäluun puolivälin korkeudelle. Viistääkö sahaus silmäaukkoa, vai jätetäänkö se kokonaan ehjäksi, on makukysymys.
Muita yleisiä sahauskorkeuksia on vain hammasosan sahaaminen tai jättää kokonaan sahaamatta. Sahaamattomalle kallolle on tapana kaivertaa hampaille kolo taustalevyyn. Sahaamattoman kallon voi laittaa toki levylle sellaisenaan, mutta sopivan asennon saamiseksi takaosa kaipaa koroketta. Joskus näkee myös sarvia, joita yhdistää toisiinsa vain kallon päälaki, joka oli suosittu tapa vuosikymmeniä sitten. Samoin tehdään, jos tarkoitus on täyttää eläin, mutta ennen työtä käyttää sarvet arvosteltavina.
Sahauskulmalla voi säätää sarvien asentoa huomioiden sarvien malli ja tuleva sijoituspaikka. Sillä voi vaikuttaa hieman siihen, osoittaako sarvipiikit eteen- vai enemmän ylöspäin. Sahauksen korkeus vaikuttaa paljon lopulliseen ulkonäköön. Sarvettomankin hirvieläimen kallo on näyttävä muisto!
Oikeaoppisuutta hakevalle sanoisin, että oikein on, mikä omaa silmää miellyttää, joskin äärevimmät ratkaisut aiheuttanevat kanssakatselijoissa ihmetystä. Kyse on kuitenkin sinun muistostasi! Sarviarvostelun kannalta ainoa vaatimus on tukeva luuyhteys sarvien välillä.
Taustalevy
Kaupan on monenlaisia taustalevyjä, useimmat kohtuullisin hinnoin. Yleensä levyt tehdään liimapuulevystä leikkaamalla muotoon ja ajamalla reunus jyrsimellä. Pinta petsataan tai värjätään soveltuvin tavoin, jollei käytetyn puun oma väri ole tavoiteltu.
Taustalevyn teko itse on melko yksinkertaista. Muoto löytyy asettamalla kallo paperin tai pahvin päälle ja piirtämällä kallon ympärille vaakunamainen, halutessa muodokaskin kuvio. Taitetaan paperi keskilinjalta ja leikataan mielekkäämmin onnistunutta puoliskoa mukaillen molemmat puolet, jolloin mallista tulee symmetrinen.
Mallin mukaan leikataan taustalevy ja hiotaan pinnat sileiksi, jonka jälkeen halpakin yläjyrsin tekee siistin reunan. Kallon kiinnitystä varten levyyn porataan ruuvin läpireiät kalloa mallaamalla ja taakse syvennys seinäruuvin kantaa varten.
Seinäkiinnitys voidaan varmistaa levyyn upotettavalla ruuvin kantaan ottavalla levyllä, joilla kiinnitetään tauluja ja esineitä seinille.
Levyn pintakäsittely mattalakalla vähentää pölyn tarttumista ja helpottaa pyyhkimistä, mutta puupinta sellaisenaan käy myös.
Kokonaisen kallon alle keskilinjalle voi muotoilla sopivan palikan tai muun rakenteen kallon nostamiseksi taustalevystä.
Kevyillä kalloilla riittää kiinnitykseksi piiloon jäävä epoksiliima, jos kallon paino makaa levyllä tai tuella. Seinälle asetettavan kallon kiinnitys, jonka paino vetää sitä levyltä irti, tulee varmistaa ruuvein.
Muistoa tuhdittamaan sen yhteyteen voi lisätä siihen liittyvän esineen.
Suosittuja ovat pyynnissä käytetty hylsy, hylsyn kanta, luoti, nuoli tai osa siitä ja saaliin iänmäärityksessä tärkeä alaleuka taikka sen osa.
Myös trofeearvostelun mitali, saaliskuva tai muu muisto ovat suosittuja lisäyksiä.
Koska metsästysmuisto on myös tieteellisen tiedon lähde, tulisi taustalevyn taakse kirjata aina tiedot saaliista, saajasta, ajasta, paikasta ja muusta oleellisesta.
Kallon kiinnittäminen taustaan
Sahatun kallon sisään on hyvä liimata epoksilla tai muulla valumattomalla liimalla puupalikka tai pala levyä, johon kallon kiinnitysruuvi ottaa kiinni. Vaihtoehtoisesti porataan kestävimpiin kohtiin kaksi tai kolme ruuvin rungon paksuista reikää ja vastaaville kohdin taustalevyyn ruuvin mentävät läpireiät.
Vaikka esimerkiksi kauriin kalloa kantaisi yksikin ruuvi, tarvitaan toinen pitämään kallo linjassa levyn kanssa. Ruuvin pysymisen kallossa voi varmistaa tipalla erikeepperiä kohdissa, joissa ei ole puupalikkaa, etenkin jos sarvissa on painoa.
Kokonaiselle kallolle näyttävyyttä tuovat leukaluut kuuluvat varsinkin petoeläinten kalloihin, mutta kyllä leukaluut tuovat hirvieläimen kalloonkin kokonaisuuden tuntua.
Leuat kiinnittyvät kohtuudella epoksilla saranoistaan, mutta kiinnitys voidaan varmistaa lisätuella. Hieman kita rakosillaan tuo hienon säväyksen, jolloin leukaa olisi hyvä saada tuettua myös edempää kitalaesta tai poskihampaiden takaa tuotavalla tapilla.
Mitä hyötyä trofeesta on?
Trofee-sanalla on monelle negatiivinen kaiku, sillä trofeemetsästys on saanut paljon negatiivista huomioita julkisuudessa. Trofee on kuitenkin monelle metsästäjälle suurin mahdollinen arvostuksen osoitus metsästetylle riistalle. Trofeeaineistojen avulla voidaan myös seurata luonnonvaraisten riistakantojen tilaa.
Trofeet ovat henkilökohtaisia metsästysmuistoja, mutta trofeiden avulla voidaan seurata luonnonvaraisten riistakantojen tilaa. Parhaassa kunnossaan olevat trofeet kuvastavat ympäristön kantokykyä. Eläinten mittojen tilastollinen vaihtelu voi myös antaa vihjeitä kannan perimässä tapahtuvasta kehityksestä tai ympäristössä tapahtuvista muutoksista tai siitä, onko valikoiva metsästys onnistunut. Tietoja riistakantojen tilasta tarvitaan myös metsästyksessä silloin, kun on päätettävä, mikä yksilö kaadetaan ja mikä päästetään jatkamaan sukua.
Trofeearvosteluista ja -näyttelyistä saadaan arvokasta dataa siitä, miten riistakannat alueellisesti kehittyvät, miten verotus on onnistunut alueella ja miten metsästystä tulisi suunnata jatkossa. Trofeetiedot ovatkin tärkeitä käytännön riistanhoidon apuvälineitä.
Lue lisää Jahtimedian jutusta Trofeet apuna riistakantojen tutkimuksessa