Uudistunut Metsästysmuseo ja OTSO-näyttely on avattu

Teksti ja kuvat: Suomen Metsästysmuseo  11.06.2019
museon rakotulilla ja hylkijäillä
Rakotulilla ja hylkijäillä. OTSO kutsuu kävijän eläytymään aikaan, jolloin eränkäynti tarkoitti muun muassa viikkokausien tulilla yöpymistä tai ahtojäissä ponnistelua. SMM / Rosa-Maria Saarinen
Metsästysmuseon näyttelynrakennus on pitänyt museon yleisöltä suljettuna tammikuun alusta saakka. Nyt ovet on taas avattu. Uudistuneen ilmeen lisäksi esillä on aineistoa, jota museon perusnäyttelyssä ei aikaisemmin ole nähty.

Metsästysmuseon täysin uudistunut perusnäyttely OTSO kertoo tarinaa metsästyshistorian vanhimmasta päästä. Kivikaudelta saakka pitkälle historialliseen aikaan metsästys merkitsi paitsi välitöntä elantoa, myös keskeistä osaa ihmisten maailmankuvassa. Tästä esimerkkinä kansanrunoudesta löytyy lukuisia karhuun, sen pyyntiin ja peijaisiin liittyviä loitsuja ja lauluja. 

Uuden näyttelyn keskiössä onkin Kalle Ahosen suunnittelema OHTO-installaatio, jossa kävijä pääsee osaksi karhunpeijaisia ja sitä kautta muinaisten suomalaisten uskomusmaailmaan.

 

Dioraamoja ja aseita

Hylje ja metsäpeura ovat olleet vuosituhansia tärkeimpien riistaeläinten joukossa. Molemmat ovat erilaisine pyyntimuotoineen ja välineineen esillä näyttävissä dioraamoissa, jotka on rakentanut Pasi Ahopelto. Dioraamojen lumisista puitteista käy ilmi, että metsästys ei aikoinaan ollut vain syksyyn painottuvaa, vaan kevättalvi oli monen jahdin tärkein sesonki – sama ajankohta, jolloin yleensä oli myös suurin ravinnontarve, kun talvivarastot olivat huvenneet.

Ennen vuotta 1890 valmistetut aseet ovat nyt nähtävillä pitkissä läpikatsottavissa vitriineissä, joista sekä kansanomaisten aseiden karkeampaa työstöjälkeä että arvokkaiden tuontiaseiden kaiverruksia pääsee tutkimaan entistä paremmin aseen molemmilta puolilta.

Muista varusteista oman osionsa saavat puukot ja tulentekovälineet, jotka ovat kaikkina aikoina olleet eränkävijän tärkein henkivakuutus.

Turkiskauppa toi maamme kansainvälisen talouden piiriin, ja turkisten arvo kauppatavarana kesti keskiajan kultakaudelta aina sotienjälkeisiin vuosiin saakka. Niinpä turkiseläimille ja niiden lukuisille eri pyyntitavoille on osoitettu runsaasti tilaa, vesi- ja kanalintuja ja muuta pienriistaa unohtamatta. 

Näyttelyn kaari päättyy järjestyneen metsästyksen alkuvaiheisiin ja metsästysseurojen perustamisen aikaan. Silloin kaksi erilaista metsästyskulttuuria kohtasi ja syntyi nykyään tuntemamme suomalainen metsästyksen malli, jonka esittely jatkuu luontevasti vuonna 2013 valmistuneessa Jahdin lumo -näyttelyssä.

Museon vanhojen aseiden yksityiskohtiin pääsee nyt tutustumaan entistä paremmin läpikatsottavissa vitriineissä. SMM / Rosa-Maria Saarinen

 

Multimediaa ja yllätyksiä

Näyttelyssä on runsaasti multimedia-aineistoa, joukossa niin todellisia arkistoharvinaisuuksia kuin myös näyttelyä varten tehtyjä mallinnuksia vanhojen aseiden, välineiden ja riistatuotteiden käytöstä. Eri tavoin osioihin sisällytettyjen metsästäjähahmojen tarinoihin samaistumalla saa käsityksen metsästyksen merkityksestä kunakin aikakautena. 

Rakenteisiin on myös kätketty pieniä yllätyksiä ja lisäaineistoa, jotka varmasti kiinnostavat etenkin lapsia. 

Näyttelyn teossa on hyödynnetty runsaasti kierrätettyjä rakenteita ja materiaaleja kestävän kehityksen ajatustavan mukaan. Työpanoksensa kokonaisuuden toteuttamiseen ovat antaneet kymmenet eri alojen ammattilaiset, vapaaehtoiset sekä museolla työssäoppimisjaksoja suorittaneet opiskelijat.

OTSON kanssa yhtä aikaa avautuu myös Hannu Nevalaisen Majavanlastuja-valokuvanäyttely ja museon puistoon tuleva puunveistonäyttely.

Info
Maksutta Metsästysmuseoon

Suomen Metsästysmuseo
Tehtaankatu 23 A
Riihimäki

www.metsastysmuseo.fi

Avoinna
31.8. asti ti–su klo 10–17
1.9.–31.12. ti–su klo 10–16
Maanantaisin suljettu

Voimassa olevalla metsästyskortilla vapaa pääsy.