Puolustusvoimissa järjestetään erilaisia vapaaehtoisia kursseja varusmiespalveluksen aikana. Syksyllä 2024 järjestetty metsästäjätutkintokoulutus oli ensimmäinen laatuaan Satakunnan Lennostossa Pirkkalassa.
Varusmieskoulutuksen ohella ja sen aikana Satakunnan Lennostossa Pirkkalassa tuli mahdolliseksi käydä metsästäjätutkintoon valmentava kurssi ja suorittaa metsästäjätutkinto. Aloite tuli kantahenkilökunnalta, ja VMTK, eli varusmiestoimikunta, otti asiasta kopin.
Metsästys tukee maapuolustusta
Varusmiestoimikunnan puheenjohtaja korpraali Elias Harju kumppaninaan toimikunnan varapuheenjohtaja, lentosotamies Miska Järvenpää, toimivat organisaattoreina ja yhteyshenkilöinä koulutuksen toteuttaneeseen Lempäälän seudun riistanhoitoyhdistykseen. Satakunnan Lennosto tarjosi erinomaiset tilat ja laitteet kurssin ja tutkinnon järjestämiseksi.
Toiminnanohjaaja Timo Viitanen puolestaan huolehti kaikesta siitä, että päivämäärät saatiin sovitettua tiiviin koulutusohjelman sisään yhdessä yhteysupseeri, ylivääpeli Janne Jytilän kanssa.
Palvelustehtävät ovat puolustusvoimissa aina etusijalla! Haasteita toivat sotaharjoitukset, metsäkeikat, vartiovuorot ja lisänä vielä varuskuntaa syksyllä kurittanut adenoviruksen aiheuttama epidemia.
Hyvällä yhteistyöllä asiat saatiin rullaamaan ja kokemusta tuli kaikille osapuolille. Jatkoa ajatellen kantahenkilökunnankin piirissä on kiinnostusta suorittaa metsästäjätutkinto ja istua samalle penkille varusmiesten kanssa.
Halukkuutta suorittaa metsästystutkinto palvelusaikana on selvitetty ensimmäisen kerran vuonna 2023, ja nykyinen varusmiestoimikunta lupasi antaa viestikapulan ohjeineen seuraaville palvelukseen astumiserille, joita on kaksi vuodessa.
Hyöty yksilölle – hyötyä kaikille
Metsästystä ei nykyään mielletä varautumisena kriisitilanteiden varalle.
Vuosina 1939–1944 Suomessa metsästettiin 6000 hirveä armeijalle, joista 10 prosenttia oli vasoja. Jos laskee vaikka vähän alakanttiin lihan määrän, niin 100 kg per hirvi tarkoittaa, että lihaa hirvistä ruuaksi saatiin 600000 kg.
Vertailun vuoksi; päättyneellä jahtikaudella 2023–2024 kaadettiin runsaat 32000 hirveä. Hirvikanta on nykyisin moninkertainen verrattuna sota-aikaan ja sen jälkeisiin vuosiin.
– Toki eräily on myös maanpuolustuksellinen asia. Luonnossa liikkuminen, suunnistus, selviytyminen erilaissa olosuhteissa, eri vuoden aikoina ja turvallinen aseenkäsittely ovat perusasioita varusmieskoulutuksessa ja ovat tukena myös myöhemmällä metsästäjäpolulla. Jokainen yksilö antaa oman osaamisensa toimiessaan osana ryhmää, oli kyseessä armeijan yksikkö tai metsästysseura, painottaa Janne Jytilä.
– Mielessäni on itsellänikin istua koulunpenkille kevään kurssilla ja suorittaa metsästystutkinto, sanoo Janne.
Stadi vastaan lande?
Asuinpaikalla ei ollut suurtakaan merkitystä kurssille osallistumiselle tai siinä pärjäämiselle.
Useimmiten peruskoulu on tässä vaiheessa takana ja urasuunnitelma valmiina kun armeijaan astutaan.
Sastamalasta kotoisin oleva Sami Mäkipää on siviilissä DI ja toimi varusmiesaikana tutkimusavustajana armeijan tutkimuskeskuksessa. Samin isoisä ja isä harrastavat metsästystä ja Sami ollut mukana ajomiehenä hirvijahdissa, joten on luonnollista, että myös Sami jatkaa perinnettä. Tutkinto meni heittämällä läpi. Jokaisen tutkintoon osallistuneen kanssa käytiin tehtävät ja virheet läpi tutkinnon päätyttyä.
Kalastus ja retkeily harrasteena
Useammalla osallistujalla oli taustaa retkeilystä ja kalastuksesta.
Tamperelainen lentosotamies Into Karppi oli kiinnostunut jo aiemmin metsästystutkinnon suorittamisesta ja kun tilaisuus tuli, hän ilmoittautui mukaan.
Uistinkalastus on tuttua ja mahdollisuus myös metsästää tulee Intolle mahdolliseksi lähitulevaqisuudessa. Lähivuodet vievät miehen opiskelemaan kvanttiteknologiaa pääkaupunkiseudulle.
Parhaana kahdeksasta tutkinnon osiosta itselleen Into piti selkeästi esitettyä lakiosiota.
– Kaikki koululutus tehtiin tiiviisti, selkeästi ja vuorovaikutteisesti, mitä kiitos järjestäjille, antoi Into palautetta tentin jälkeen.
Tutkintoon valmentava koulutus ja tentit järjestettiin palvelukseen oheen sopivina päivinä iltaisin viranomaisohjeita noudattaen. Seuraava kurssi ja tutkinto järjestettäneen maaliskuussa 2025 varusmiehille ja kantahenkilökunnalle yhdessä.
”Pakko kokeilla itseopiskeluna”
Kouluttajien kokemus on, että tutkintoon valmentavan kurssin läpikäyneiden läpäisyprosentti on hyvin korkea.
– Aivan nuorimpien osalta tuskaa tuottaa käsitteiden ymmärtäminen. Mikä on maanomistaja, mikä on metsästysoikeuden haltija ja mikä metsästyslupa? Toinen kaikille yhtä hankala ja vaativa on lajitunnistusosio, kertoo RHY:n hallituksen puheenjohtaja, tutkintokouluttaja ja tutkintojen vastaanottaja Juha Ohralahti.
Alikersantti Helmi Tuohioja Kylmäkoskelta lueskeli vaarilta saamaansa metsästäjätutkinnon opasta ja teki riistainfo.fi:n ja metsästäjäliiton netissä olevia harjoitustehtäviä. Tenttipäivänä iski väijy, joten tutkinto tulee mahdolliseksi alkuvuodesta 2025.
Päivämäärät allakkaan
Lempäälän seudun RHY järjestää seuraavan metsästystutkintokurssi ja tentin Kokkovuoren ampumaradalla, 5.3., 10.3. ja 12.3. Vapaaehtoinen lisäbonus on mahdollisuus kokeilla kiväärillä ja haulikolla ampumista Lipon ampumaradalla 29.3. Tenttiin voi osallistua ilman kurssiakin ja päivät ovat 14.3. ja 17.3.
Riistakeskuksen sivuilta löydät muut ajankohtaiset koulutukset hakusanalla "metsästäjätutkinto" ja valitsemalla oman alueesi.
