Ampumaratojen lupien saaminen on vaikeutunut jatkuvasti ja ampumaratojen väheneminen on aiheuttanut Metsästäjäliitossakin suurta huolta.
− Suomessa ratojen lukumäärä on muutamassa vuosikymmenessä pudonnut dramaattisesti kolmannekseen aiemmasta. Nyt ratoja on n. 650. Taloudellisten resurssien niukkuuden lisäksi haasteita on siinä, että eri kunnissa ampumaratalupia käsitellään erilaisilla säännöillä, Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen kuvailee nykytilannetta.
Ympäristölupahanke kohentaa tilannetta
Suomen Metsästäjäliitto on mukana maa- ja metsätalousministeriön ja Urlus-säätiön rahoittamassa ampumaratojen ympäristölupahankkeessa. Hankkeen tavoitteena on saada ympäristölupa vähintään 150 ampumaradalle, joilla toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa ei vielä ole. Hankkeen vastuullisena organisaationa toimii Suomen Ampumaurheiluliitto.
Suomen ampumaradoista on kerätty tietoa Metsästäjäliiton sivuille.
Ampumaratojen määrä on pudonnut dramaattisesti muutamassa vuosikymmenessä
−Vain tällä tavoin voidaan estää nykyisen rataverkoston ympäristölupasyistä johtuva harveneminen ja turvata turvalliset ja ympäristöystävälliset harjoitteluolosuhteet joka puolella Suomea niin metsästäjille kuin muillekin ampumataitoa tarvitseville, sanoo ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen.
Tavoitteena on, että nykyisestä kriisitilanteesta päästään suunnitelmalliseen ja järjestelmälliseen etenemiseen, turvataan rataverkoston kriittinen kattavuus valtakunnallisesti. Näin pystytään varmistamaan valtakunnallisesti kohtuullinen tilanne siten, että joka puolelta Suomea olisi järkevä etäisyys lähimmälle ampumaradalle.
Jahtimedian jutussa kerrotaan, miten ampumaradalla toimitaan.
Ampumaratoja tarvitsevat monet ryhmät
Ampumaratoja käyttävät ampumaurheilijat, metsästäjät, virkistysampujat, muut ampumista harrastavat, varusmiehet, reserviläiset, maanpuolustuskoulutus sekä ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat. Ampumaratoja tarvitaan, jotta ammuntaa harrastavilla on mahdollisuus ampua ja kehittää taitojaan jo eettisen metsästyksenkin edellyttämälle tasolle sekä täyttää lakisääteiset velvoitteet valvotuissa, turvallisissa ja tarkoituksenmukaisissa olosuhteissa. Monilla ampumaharrastajilla on ampuma-aselain mukainen velvollisuus osoittaa ampumaurheilun ja -harrastuksensa jatkuminen.
Ampumaradoilla on erittäin suuri merkitys kokonaisturvallisuuden ja yleisen edun näkökulmasta, koska reserviläisten lisäksi niillä harjoittelevat myös ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat, kuten tullin, puolustusvoimien, rajavartioston, lentopaikkojen ja vankeinhoitolaitosten henkilökunta. Poliisin tarve ampumaratojen käyttöön perustuu lainsäädäntöön, joka velvoittaa harjoitteluun ja edellyttää ampumakokeen suorittamista kaksi kertaa vuodessa. Poliisilla ei kuitenkaan ole itsellään yhtään ulkorataa, vaan poliisit harjoittelevat siviilien ylläpitämillä ampumaradoilla.
Yhteiskunta tarvitsee osaavia ampujia
Ammuntaa harrastetaan lukuisista eri syistä. Osalle ampumaharrastus on vastapainoa työlle, keskittymiskykyä parantava harrastus, useimmat haluavat kehittää omia taitojaan, joita saattavat hyödyntää mm. metsästäjinä, osa on kiinnostunut kilpa-ammunnasta ja ammunnasta huippu-urheiluna. Ammuntaa harrastetaan myös omaksi iloksi mutta monet tarvitsevat taitoa myös työssään. Ampumaurheilu- ja ratatoiminta ovat sosiaalista, henkistä ja fyysistä pääomaa harrastajilleen tuottavia toimintoja. Ampumaharrastus ja ampumaradat ovat osaltaan estämässä myös syrjäytymistä.
Toisaalta ampumaurheilun ja laajemmin ampumaharrastuksen yhteiskunnallinen merkitys korostuu siinäkin, että ampumaurheilijoista merkittävä osa hyödyntää aktiiviharrastuksensa mukanaan tuomaa taitoa niin reserviläisinä, mikä muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on elintärkeää. Metsästäjät taas osallistuvat eläinkantojen säätelyyn ja toimivat mm. eläinsuojelutyössä suurriistavirka-apuna. Ampumaurheilu on monipuolinen ja myös monisukupolvinen harrastusmuoto, jonka harrastajien ikäjakauma on valtavan suuri.
− Koska käyttäjäryhmä muodostuu eri-ikäisistä ja -kuntoisista harrastajista, joiden harjoittelun tarpeet, pääsy radoille sekä aikataulut ovat hyvinkin erilaisia, on ensiarvoisen tärkeää, että ampumarataverkosto on lajiradoittain tarkasteltuna tarpeeksi tiheä ja alueellisesti kattava, Lotta Laitinen toteaa.
