Ahvenanmaalla siirrytään pakolliseen rataharjoitteluun

Ahvenanmaalaiset ovat tähänkin saakka saaneet ampua hirvikokeen joka vuosi, mutta nyt ampumaharjoittelua halutaan edelleen lisätä. Maakuntahallinnossa riistavirkamiehenä työskentelevä Robin Juslin kertoo, että ammunnasta on tulossa pakollinen osa Ahvenanmaan metsästäjätutkintoa. Muutos tapahtunee jo vuonna 2024. Ensin uusille metsästäjille järjestetään testikurssi, jossa harjoitellaan ammuntaa ja aseenkäsittelyä. Mikäli kurssista saadaan hyviä kokemuksia, muutos ajetaan läpi saarimaakunnan lainsäädäntöön jo kuluvana vuonna. Pakolliseen harjoitteluun kuuluisi sekä haulikon että kiväärin käsittelyä.

Ammuntaa harjoitellaan monella kurssilla myös Suomessa, mutta vielä se ei ole pakollista.

– Tavoitteena on, että metsästäjillä olisi myönteinen asenne ampumaharjoitteluun, Juslin sanoo.

Suoraviivaista päätöksentekoa

Ahvenanmaalla pätee toisin sanoen oma metsästyslainsäädäntönsä. Itsehallintoalueella asuu 3 500 metsästäjää, ja lupahallinto on jonkin verran yksinkertaisempaa kuin mantereella. Käytännössä maakuntahallinnon riistayksikkö hoitaa sekä riistakeskuksen että maa- ja metsätalousministeriön tehtäviä.

Yksikön vahvuus on kaksi henkilöä. Heidän vastuulleen kuuluu riistakantojen hallinnointi, metsästyksen ja riistanhoidon lainsäädännön valmistelu, metsästyksen lupamenettely, sorkkaeläinvahinkojen korvaukset, metsästyskorttiasiat ja EU-asioiden toimeenpano.

Nyt yksikössä ollaan siis uudistamassa myös metsästäjätutkintoa. Vaikka ampumaharjoittelu tulee pakolliseksi, muuten tutkinto muistuttaa kovasti manner-Suomen mallia. Siihen kuuluu lajitunnistusta ja monivalintatehtäviä.

Robin Juslin suoritti itsekin suomalaisen metsästäjätutkinnon syksyllä ja huomasi, että kyllä koe luonnistui, vaikka olikin hankkinut metsästäjäkokemuksensa Ahvenanmaalla ja riista-alan ammattinsa Ruotsissa. Juslin on valmistunut biologiksi ja riistamestariksi Uumajasta.

Hirvikokeessa ei rajata laukauksia

Myös jokavuotinen hirvikoe tähtää siihen, että ampumaharjoittelu olisi mukavaa. Kokeesta ei periaatteessa voi reputtaa, kunhan edes joskus osuu tauluun. Ampumakokeessa on saatava kasaan 150 pistettä, mutta laukausten määrää ei ole rajoitettu. Kokeen voi myös suorittaa osissa: yhtenä päivänä voi vaikkapa kerätä 80 pistettä ja seuraavalla kerralla loput 70 pistettä.

Tavallisesti metsästäjät suorittavat kokeen 24 tai 36 laukauksella. Vaikka kaikki laukaukset sattuisivat kymppiin, kokeeseen kuluisi luonnollisesti silti 15 laukausta. Suomessahan ampumakokeeseen riittää tätä nykyä, kun osuu tuelta neljällä laukauksella maaliin.

Ahvenanmaalla hirvikokeen tarkoitus onkin olla vähimmäisharjoite, jonka metsästäjät vuosittain tekevät.

– Kun laukausten määrää ei rajoiteta, turha hermostuneisuus poistuu. Siitä ei ole metsästäjille mitään hyötyä. Siinäkin halutaan säilyttää myönteinen suhtautuminen harjoitteluun. Nyt jos metsästäjä ampuu ohi, se ei vielä haittaa, Juslin avaa ahvenanmaalaista hirvikoefilosofiaa.

Ahvenanmaan hirvikokeessa on säilytetty liikkuvat taulut, tosin käytäntö on muuten erilainen kuin mantereen vanhassa kokeessa. Kokeen ensimmäinen laukaus ammutaan paikallaan olevaan maaliin, minkä jälkeen taulu lähtee liikkeelle ja siihen ammutaan heti toinen laukaus.

– Harjoitteluun sisältyy siten luontevasti myös latausliikkeitä kohtuullisella nopeudella, Juslin kertoo.

Kauris on ykkösriistaa

Entäpä sitten metsästys? Ahvenanmaalaisten suosikkiriistaa metsäkaurista pyydetään aika lailla samalla tavalla kuin meillä: pienillä ajavilla koirilla, kuten mäyräkoirilla ja basseteilla, ja kyttäämällä.

Myös jousta saa käyttää, kunhan on suorittanut kansainvälisen IBEP-jousimetsästystutkinnon tai vastaavan ja läpäissyt pakollisen, jokavuotisen jousiammuntakokeen. Ahvenanmaan kokeessa ammutaan enintään 25 metristä kuusi nuolta, joista vähintään viiden on osuttava maaliin.

Hirviä tai metsäkanalintuja saarimaakuntaan on turha lähteä pyytämään, sillä niitä on hyvin vähän. Metsäkanalinnuista ainoa, jota saa metsästää, on urosteeri 1.1.–15.2., mutta käytännössä sitä harva pyytää. Sen sijaan vesilinnustus on Ahvenanmaalla arvossaan. Paikallisista metsästäjistä suuri osa on aloittanut metsästysharrastuksensa vesilintujen kevätmetsästyksellä.

– Yleinen harhaluulo on, että EU:lla ei ole vaikutuksia Ahvenanmaan metsästykseen. Kyllä sillä on, Robin Juslin sanoo.

Kevätlinnustusta harrastettiin Ahvenanmaalla pitkään. Lopulta EY-tuomioistuin määräsi toukokuisen kalkas- eli uroshaahkajahdin lopetettavaksi vuonna 2020. Sitä ennen maakuntahallitus oli sallinut kalkkaan pyynnin EU:n aiemmista kielloista huolimatta.

Vanhoina aikoina kevätlinnustus oli ahvenanmaalaisten tärkein metsästysmuoto. Vuoden 2005 EY-tuomioon saakka keväisin metsästettiin muun muassa kalkkaita, pilkkasiipeä, koskeloita ja alleja.

Nykyisin yleisimmät saalislinnut ovat telkkä, tukkasotka ja sinisorsa. Myös merihanhia ja kanadanhanhia metsästetään yleisesti ja poikkeusluvilla myös merimetsoja. Ahvenenmaalainen erikoisuus on taivaanvuohi, jota saa metsästää loka-marraskuussa.