Tässä artikkelissa:
- Kivääri mm. peuralle, hirvelle, kauriille
- Haulikko mm. linnustukseen, ketulle
- Yhdistelmäaseet
- Metsästysjousi mm. peuralle, kauriille, ketulle
Suomessa yleisimmät metsästyksessä käytetyt asetyypit ovat metsästyskivääri ja metsästyshaulikko. Lähes äänetön metsästysjousi on kasvattanut suosiotaan viimeisten vuosien aikana. Lisäksi on olemassa erilaisia yhdistelmäaseita.
Mieti ensin, millaista riistaa metsästät ja millaiset jahtimuotosi ovat. Harrastukseen kannattaa valita juuri siihen tarkoitukseen sopivat aseet ja tähtäimet. Peuraa voi esimerkiksi metsästää monella tapaa, lue Jahtimedian juttu erilaisista metsästystavoista.
Lue myös: Neljä ehdotonta aseturvallisuussääntöä
Metsästysaseen valinta: kivääri mm. peuralle, hirvelle, kauriille
Kivääri on monipuolinen metsästysase, jolla metsästetään kaliiperista ja patruunasta riippuen suur- ja pienriistaa. Tyypillisiä kohteita ovat hirvi, karhu, valkohäntäpeura, kauris, harmaahylje, metsäkanalinnut sekä kettu ja supikoira.
Tyypillinen ampumamatka kiväärillä on noin 50–150 metriä. Aseessa käytetään yleensä kiikaritähtäintä, jotta eläimen tunnistaminen ja osuminen olisivat helpompaa.
Äänenvaimmennin puolestaan vähentää rekyyliä, vaimentaa ääntä ja pienentää suuliekin, joka muutoin saattaa sokaista ampujan hetkellisesti.
Kiväärityyppejä on useita. Ne poikkeavat toisistaan ulkonäöltään, toimintaperiaatteiltaan sekä kaliipereiltaan.
Yleisimmät metsästyksessä käytettävät kiväärityypit ovat pultti- eli sylinterilukkoinen kivääri, jossa patruuna syötetään piippuun lukon kammen avulla sekä itselataava kivääri, joka virittyy ammutun patruunan energialla ja lataa itse uuden patruunan valmiiksi seuraavaa latausta varten.
Metsästyskivääri voi olla myös suoravetoinen, eli lataaminen tapahtuu vetämällä ja työntämällä lukkoa vaakasuoraan. Latausliike on nopeampi kuin pulttilukkoisessa.
Pienoiskivääri puolestaan on Suomessa .22-kaliiperin reunasytytteistä patruunaa ampuvaa ase. Heikkotehoisemmasta patruunastaan huolimatta se on täysiverinen metsästysase, jota käytetään laajasti lain sallimien riistaeläimien metsästykseen sekä vahinkoeläinten ampumiseen. Näitä ovat pyy, sorsalinnut, sepelkyyhky, minkki, näätä ja orava. Pienoiskiväärillä voidaan myös lopettaa eläin loukkuun.
Ilmakivääri ei ole Suomessa metsästysase, mutta sen avulla voi harjoitella kivääriammuntaa.
Ennen metsälle menoa ja jokaisen uuden patruunalaadun vaihdon jälkeen kivääri täytyy kohdistaa. Tutustu Youtube-kanavallamme kiväärin patruunoihin.
Lue lisäksi Jahtimedian kattava vinkkipankki kohti parempia kivääriosumia.
Metsästysaseen valinta: Haulikko mm. linnustukseen, jänikselle
Haulikko sopii nopeisiin tilanteisiin ja lyhyille ampumamatkoille. Haulikolla metsästetään tyypillisimmillään pienriistaa, eli vesi- ja kanalintuja, jäniksiä, turkiseläimiä ja sorkkaeläimistä villisikaa sekä metsäkaurista. Aseen etuja ovat helppokäyttöisyys, varmatoimisuus ja nopea paikkolaukaus.
Lue kattava juttu siitä, millainen haulikko sopii nuorelle tai naiselle.
Jos haulikkoa aikoo käyttää valkohäntäpeuran tai villisian metsästämiseen, on ammustyyppinä oltava tähän tarkoitukseen soveltuva, haulikkoa varten valmistettu luoti eli niin kutsuttu haulikon täyteinen. Täyteispatruunalla ladattua haulikkoa käytetään myös suurempien haavoittuneiden eläimien lopetuksessa suurriistavirka-aputehtävissä. Katso video haulikon patruunoista sekä video haulikon kaliipereista.
Myös haulikkotyyppejä on useita. Päällekkäispiippuinen haulikko on yksi yleisimmistä. Piiput voidaan laukaista erikseen ampujan haluamassa järjestyksessä.
Rinnakkaispiippuisessa piiput ovat nimensä mukaisesti rinnakkain vaakatasasossa. Sitä pidetään klassisempana haulikkona perinteikkään ulkonakönsä vuoksi, mutta rinnakkaispiippuiset ovat usein melko hintavia.
Itselataava haulikko virittyy ammutun patruunan energialla ja lataa uuden patruunan valmiiksi seuraavaa laukausta varten. Se soveltuu pehmeämmän rekyylituntuman vuoksi kevytrakenteiselle metsästäjälle.
Pumppuhaulikko ladataan nimensä mukaisesti pumppaamalla. Se on edullinen ja usein myös valmistusmateriaaleiltaan säänkestävä ase, jota suositaan meillä erityisesti vesilinnustuksessa.
Haulikko ampuu perällään. Lue Jahtimedian juttu, miten perä mitataan ja mitä kaikkea mitoissa täytyy ottaa huomioon.
Lu vinkit oikean haulikon hankintaan: haulikon täytyy olla sopiva, jotta sillä osuu.
Metsästysaseen valinta: Yhdistelmäaseet
Yhdistelmäaseissa on sekä haulikon että kiväärin piippu. Vaihtoehtoisesti saman lukkorakenteeseen voidaan vaihtaa useita piippupareja. Yhdistelmäaseen hankinnassa kannattaa myös miettiä omiin jahtimuotoihin sopivat piiput, sillä yhdistelmä voi olla kymmenittäin.
Yhdistelmäaseita ovat muun muassa haulikkorihla eli rihlakko, jossa on yleensä haulipiippu päällä ja luotipiippu alla. Drillinki on ase, jossa haulipiiput ovat yleensä rinnakkain ja niiden ala- tai yläpuolella luotipiippu. Kaksoiluodikosssa on nimensä mukaisesti kaksi luotipiippua rinnakkain tai päällekäin.
Metsästysaseen valinta: Metsästysjousi mm.peuralle, kauriille, ketulle
Metsästysjousella voi ampua kaikenlaista riistaa. Suomessa sallittua jousiriistaa ovat kaikki pienriista ja hirveä pienemmät sorkkaeläimet (peurat, kauriit, villisika ja mufloni). Sallittuja jousityyppejä ovat käsin vireessä pidettävät jouset. Jalka- eli varsijousi on kielletty. Jousen vetojäykkyys tulee ylittää 180 N ampujan vetopituudella. Metsästettäessä nuolessa on oltava aina metsästyskärki.
Taljajousessa on väkipyörät kaarien päissä tuomassa lisää heittonopeutta sekä kevennyksen vedon loppupäähän tähtäämistä helpottamaan. Tyypillisesti taljajousessa käytetään tähtäimiä ja laukaisulaitetta, jolloin laukaisu muistuttaa paljon kiväärillä ampumista.
Pitkäjousen kaaret ovat suorat. Se on näistä jousityypeistä haastavin aloittelijalle. Vastakaarijousen kaaret kääntyvät kärjistään ulospäin, jolloin virittäminen on vastaavaa pitkäjousta hieman tasaisempi ja heittonopeus kevyellä nuolella nopeampi. Pitkäjousi ja vastakaarijousi ovat vaistojousia, ja ammunta tapahtuu yleisimmin ilman tähtäimiä.
Jousimetsästystä pidetään ruutiaseilla metsästystä haastavampana, sillä lyhyiden ampumamatkojen vuoksi riistaeläimen lähelle on päästävä huomaamatta. Riistan elintavat ja ympäristö tunnettava huolella, jotta tämä onnistuu. Tyypillinen metsästysampumamatka jousella on 5-25 metriä.
Metsästysjousi mahdollistaa metsästyksen pienemmillä varoalueilla ja esimerkiksi luvalla myös asutuksen ja muun infrastruktuurin sirpaloittamilla alueilla, joilla ruutiaseen käyttö on rajattua tai se ei ole sen aiheuttaman häiriön vuoksi mielekästä.
Lue myös metsästysaseisiin liittyvät äärimmäisen tärkeät artikkelit aseiden ja patruunoiden säilytyksestä sekä aseiden kuljetuksesta.
Metsästyslaki ja -asetus säätelevät myös metsästysaseita. Ajantasaisen lainsäädännön löydät aina finlex.fi
Ja lopuksi: aseen hankinta ei vielä tee metsästäjää. Ota osaa metsästysammunnan ABC-koulutukseen jossa opit turvallisen aseenkäsittelyn sekä saat vinkkejä oman ensimmäisen aseen hankintaan.
Liity Metsästäjäliiton jäseneksi
Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.
