Moni kokenut metsästäjä muistaa tilanteita, joissa aseen tuottama laukausääni on käynyt ikävästi korviin. Kovimmillaan ääni on piippulinjan etupuolella ja sivulla. Vaimentamaton suurikaliiberinen kivääri paukahtaa todella kovaa varsinkin, jos se saa jostain kaikupohjaa.
– Kuulovamma voi syntyä voimakkaan melun, kuten laukauksen vaikutuksesta. Tyypillisesti ensimmäinen oire korvan sietokyvyn ylityksestä on korvan soiminen. Yleensä akuutit oireet häviävät muutaman tunnin tai vuorokauden kuluessa. Tämän jälkeen voidaan tutkia, onko kuuloon tullut pysyvä vaurio, HUS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien ylilääkäri Antti Aarnisalo kertoo.
Suurimmillaan riski vammaan on silloin, kun kuuloa ei ole asianmukaisesti suojattu. Kuulovaurio voi syntyä myös vaivihkaa pitkäaikaisen melualtistuksen seurauksena. Ampumismelu onkin tavanomainen syy metsästäjillä kuulon alenemaan.
– Vaurioitunut kuuloaisti ei uusiudu. Pahimmillaan kuulovaurio on pysyvä ja ilmenee kuulon heikkenemisenä, korvien tukkoisuutena ja lukkoisuutena. Ääni säröytyy tai kuulossa on häiritsevää herkkyyttä. Metsästäjien olisi tärkeää tiedostaa laukausmelun terveysriskit ja suojautua kunnolla melurasitukselta, Aarnisalo jatkaa.
Suojaus unohtuu metsällä
Meluherkkyydessä on yksilöllistä vaihtelua. Osa ihmisistä pystyy sietämään melua paremmin kuin toiset. Varsinkin nuorempien ikäpolvien asenteet oman terveyden vaalimiseen ovat viime vuosina muuttuneet, mutta paljon on vielä tehtävää.
– Arviolta noin parikymmentä prosenttia metsästäjistä suojaa kuulonsa metsällä. Ampumaradoilla kuulon suojaus kyllä osataan, mutta jostain syystä metsällä se unohtuu. On ollut metsästysvakuutustapauksia, joissa kyyhkyjahdissa metsästäjän kuulo on vaurioitunut kaverin laukauksen seurauksena, Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen kertoo.
– Ruotsissa kuulon suojaukseen kiinnitetään metsästyksessä enemmän huomiota, joten tällä saralla olemme länsinaapuria jäljessä. Suomessa panostetaan työntekijöiden kuulon suojaamiseen, mutta harrastustoiminnassa suojaus jostain syystä unohtuu.
Oman kuulon lisäksi vaarassa on myös metsästäjän parhaan kaverin eli metsästyskoiran kuulo. Kiväärillä metsästettäessä helpoin tapa pienentää melualtistusta on laittaa aseeseen äänenvaimennin. Se pienentää laukausäänestä aiheutuvaa melua varsinkin ampujan suuntaan.
Kuulon suojaaminen on suositeltavaa myös äänenvaimenninta käytettäessä, varsinkin radalla ammuttaessa. Äänenvaimennin vaimentaa myös rekyyliä, joten vaimennetulla aseella ampuminen on miellyttävämpää kuin vaimentamattomalla. Myös kaliiberin valinnalla voi vaikuttaa melualtistukseen.
Nykyään suuri osa kiväärimetsästäjistä käyttää äänenvaimenninta. Myös haulikkoon on kehitetty äänenvaimennin, mutta sen käyttö on melko harvinaista.
Haulikolla metsästettäessä kuulon suojaaminen on ehdottoman tärkeää, varsinkin jos useampi metsästäjä on lähekkäin. Kyyhky- tai sorsajahdissa laukausmäärät voivat olla suuria ja melualtistusta tulee niin omasta kuin kavereidenkin aseista.
Suojaimet kehittyvät
Markkinoilla on nykyään laadukkaita kuulevia kuulosuojaimia ja kuulevia korvatulppia. Halvimmillaan kuuloa voi suojata apteekista ostettavilla korvatulpilla tai tavallisilla kuppikuulosuojaimilla.
Metsästyksessä on usein tärkeää pystyä hyödyntämään myös kuuloaistia. Perinteiset kuulosuojaimet ovat käyttökelpoiset muun muassa talvisessa kyttäyspyynnissä tai kanalintujen pystykorvajahdissa. Talvella ruokinnalle saapuvasta peurasta tai haaskalle ilmestyvästä ketusta ei lähde mitään ääntä. Pystykorvajahdissa kuulo voidaan suojata juuri ennen laukausta, kun ammuttava kohde on jo havaittu.
Metsästykseen tarkoitetut kuulevat aktiivikuulosuojaimet vahvistavat hiljaisia ääniä samalla kuitenkin suojaten kuuloa. Aktiivikuulosuojaimessa on ulkopuolella mikrofoni ja suojaimen sisällä kaiutin. Mikrofoni toistaa heikot äänet kaiuttimiin, jolloin metsästäjä kuulee äänet. Äänentasoa pystyy myös säätämään. Kovat äänet, kuten laukaukset, suojain suodattaa pois, jolloin korva ei altistu laukausmelulle. Kehittyneimpiin kuulosuojaimiin saa Bluetoothilla yhdistettyä puhelimen tai radiopuhelimen.
Myös kuulevia aktiivikorvatulppia on saatavilla. Niiden perusidea on sama kuin kuulevien kuulosuojainten, mutta ne työnnetään korvakäytävään ja ne ovat huomattavasti tavallisia korvatulppia sirommat. Markkinoilla on myös omasta korvasta otetun mallin mukaan muotoutuvia kuulevia korvatulppia.
– Suosittelen jokaiselle metsästäjälle kunnollista kuulon suojausta niin radalla kuin metsällä. Omaa kuuloa ei kannata turhaan altistaa pysyvälle vaurioille. Heikentynyttä kuuloaistia ei saa koskaan takaisin, ylilääkäri Aarnisalo tähdentää.
- Ampumamelu on tavanomainen syy metsästäjillä kuulon alenemaan.
- Kuulovaurio ilmenee kuulon heikkenemisenä, korvien tukkoisuutena ja lukkoisuutena. Ääni voi säröytyä tai kuulossa on häiritsevää herkkyyttä.
- Kuuloa suojataan korvatulpilla tai kuulosuojaimilla.
- Suojaimet kannattaa asentaa päähän kunnolla, ettei melu pääse korviin esimerkiksi silmälasien sankojen kohdalta.
- Kuulevilla kuulosuojaimilla tai korvatulpilla kuulee normaalit äänet, vaikka suojaimet suodattavat laukausten aiheuttaman melun pois
- Parhaisiin kuuleviin kuulosuojaimiin ja tulppiin voi yhdistää bluetoothilla puhelimen tai radiopuhelimen.
- Kiväärimetsästyksessä käytetään yleisesti äänenvaimenninta, koska se vähentää laukauksesta aiheutuvaa melua ja rekyyliä.
Tämä juttu on julkaistu Jahti-lehdessä 4/2024. Metsästäjäliiton jäsenenä saat tuoreen Jahdin jäsenetuna suoraan kotiisi kannettuna. Voit myös tilata lehden ilman jäsenyyttä.
