– Olen harmaiden kanssa metsästänyt nyt noin 30 vuotta ja edelleen se tuntuu omalta rodulta. Hirvikoirana se on helppo oppimaan. Harmaa on helpommin ohjattavissa kuin jämpti ja se pysyy myös pienemmällä alueella – tosin jalan pituus ei ratkaise, kun koirassa on tarpeeksi riistaviettiä, Aki Ylönen toteaa.
Ylösen metsästysmaat ovat järvien äärellä, joten hän ei ole yhtään pahoillaan siitä, etteivät hänen koiransa ole kovin innokkaita uimareita.
– Talven tulo ja huonot jäät yleensä lopettavat hirvikauden joulukuussa. Silloin koirat pysyvät tarhassaan.
Pelen tavoitteena karhutaippari
Harmaalla norjalaisella on pitkät hirviperinteet ja siksi hirvi on edelleen sille ykkösriistaa. Tosin moni on kokeillut rahkeitaan jo karhuhommissakin. Ylösen ja 4-vuotiaan Pelen syksyn tavoitteena onkin karhutaippari.
– Kun karhukanta on täällä sisämaassakin kasvanut, tulee karhutilanteitakin koirille enemmän. Pele on seurannut ja etsinyt karhua, mutta varsinaista haukkutyöskentelyä sillä ei vielä ole karhulle.
Hirvikoirana Pele on reilu kaveri. Kaadolle voi mennä huoletta ja vieras voi ottaa koiran kiinnikin, mikä on tärkeää seuruemetsästyksessä.
– Kotikoirana Pele on mukava, hyväluontoinen ja rapsutuksista tykkäävä.
Ylönen säästää kaikki lomapäivät syksyyn ja metsässä hän arvioikin viettävänsä koiriensa kanssa ainakin kolme kuukautta.
– Tavoitteena on, että kaikki koirat pääsevät mahdollisimman paljon metsään. Vaihdan koiraa päivittäin ja monesti saattaa saman päivän aikana olla käytössä kaksikin eri koiraa.
