Harvinaisia metsästyskoirarotuja

Teksti: Erja Pekkala  Valokuvat: Aino Pikkusaari  21.12.2023
Bourbonnais’nseisoja on Ranskasta kotoisin oleva kanakoira.
Bourbonnais’nseisoja on Ranskasta kotoisin oleva kanakoira.
Suomi on maa, jossa esiintyy väestömäärään nähden laaja valikoima maailman koirarotuja. Myös metsästyskoirissa monenlaisille versioille löytyy ottajia. Jahtimedia esittelee kymmenen meillä harvinaisempaa metsästyskoirarotua.

Tässä jutussa:

 

Hälleforsinkoira

Hälleforsinkoira on ruotsalainen hirvikoira. Se poikkeaa tutuista harmaista valtaroduista kellanpunaisella värityksellään, joko tummemman tai vaaleamman sävyisenä. Suomessa rotu on harvinainen, rekisteröintejä on vajaa 60, mutta kotimaisia kasvattajia löytyy jo. 

– Hälleforsit ovat pääsääntöisesti hyväluonteisia. Ne ovat laajahakuisia ja monipuolisia suurriistakoiria, mutta eivät kuitenkaan ylisitkeitä. Ne ovat hyvin koulutettavissa esimerkiksi naksuttimella, kertoo Oulaisissa asuva Auli Eskola, joka hankki ensimmäisen rodun edustajan kymmenisen vuotta sitten. 

Eskola kertoo, että hälleforsin väri on peitteisessä risukossa harmaata näkyvämpi. 

Auvergnenseisoja

Ranskasta kotoisin oleva auvergnenseisoja on erittäin vanha lintukoirarotu, jota Suomessa on rekisteröity noin 80. Kahdeksan vuotta harrastanut ja neljä pentuetta kasvattanut Riikka Torikka Hausjärveltä kertoo, että rotua käytetään sorsastuksessa ja kyyhkyjahdissa noutajana, sekä perinteisenä seisojana kanalintujen pyynnissä.

– Rotu soveltuu myös pienriistan pyyntiin pienpedoille ja jänikselle eli se on hyvin monipuolinen metsästyskoira. Luonteeltaan auvergnenseisojat ovat pehmeämpiä esimerkiksi saksanseisojaan verrattuna, ja vaativat omistajaltaan toivottua käytöstä vahvistavaa koulutusta, Torikka kertoo.

Bourbonnais’nseisoja 

Bourbonnais’nseisoja on Ranskasta kotoisin oleva kanakoira. Rotumääritelmän mukaan väri on aina kirjava, jossa on voimakas tai kohtalainen pilkutus. Rodun erityispiirre on, että pentuja syntyy hännättömästä pitkään häntään. 

– Ranskalainen on valtarotuja herkempi ja pehmeämpi. Ne ovat miellyttämisenhaluisia ja perheeseen kiintyneitä. Metsästyksellisesti ne ovat riistaviettisiä lintukoiria ilman voimakasta petoverisyyttä. Tykkäävät uida, joten sopivat myös sorsastukseen. Sanoisin, että ne ovat kestäviä, ketteriä ja luotuja juoksemaan, kuvailee rodun kasvattaja Minna Rasinpää Nurmosta. 

Bourbonnais’nseisojat ovat miellyttämisenhaluisia ja perheeseen kiintyneitä.

Korthalsingriffoni

Korthalsingriffoni on Ranskasta kotoisin oleva seisova lintukoira. Sen sanotaan olevan hyvin määrätietoinen jäljestäjä ja seisoja. Sillä on erikoinen kyky "mitata etäisyyksiä" ja sen ilmeikäs seisonta kertoo metsästäjälle selkeästi riistan sijainnin. Se ei kaihda vaikeakulkuista maastoa etsiessään linnun piilopaikkaa. Hyvänä uimarina se noutaa saaliin syvästä ja kylmästäkin vedestä. 

– Luonteeltaan nämä ovat pehmeämpiä, kuin esimerkiksi saksanseisoja ja vaativat koulutukselta herkkää kättä. Rotu on myös valtarotuja suppahakuisempi ja sellainen ”vanhemman herrasmiehen metsästyskoira”. Suomessa olevat yksilöt ovat pääasiallisesti metsästyskäytössä, kertoo rotua kasvattanut Minna Westerlund Lammilta.

Pitkäkarvainen weimarinseisoja

Weimarinseisojissa on lyhyt- ja pitkäkarvainen muunnos. Weimarinseisoja on ilmeisesti vanhin saksalaisista seisojaroduista, koska sitä on jalostettu rotupuhtaana yli sadan vuoden ajan.

Raahessa asuva Sini Vedenoja kasvattaa pitkäkarvaista muunnosta. 

– Weimarit ovat saksanseisojia suppeampihakuisia. Ne ovat hyviä noutamaan, myös vedestä, ja ne ovat ehkäpä parempia laukauksen jälkeiseen työskentelyyn. Niillä riittää kovuutta myös pienpedoille. Ne soveltuvat myös jäniksen pyyntiin ja yleensäkin riistavietti on hyvä.

Koulutuksessa on huomioitava rodun vahti- ja suojelutaipumus. 

– Weimareilla on voimakas vietti vahtia perhettään. Niitä on käytetty Saksassa myös poliisikoirina, Vedenoja jatkaa.

Pitkä karva suojaa säältä, eikä pukemista tarvita. Turkki on kuitenkin helppohoitoinen.

Picardienspanieli

Nimestään huolimatta picardienspanieli ei ole spanieli, vaan FCI -luokituksessa rotu kuuluu mannermaisten seisovien lintukoirien alaryhmään. Rotua on tuotu Suomeen 2000-luvulla muutamia yksilöitä ja pari pentuettakin on syntynyt, mutta aktiivisia kasvattajia ei ole. Kotimaassaan Ranskassa rotu on täysin metsästyskäytössä.

– Lähihakuisia seisojia, jotka pitävät hyvin isäntäänsä yhteyttä. Hieman pehmoisia luonteeltaan, eli käytetään pääasiassa linnuille ja jänikselle. Vedestä nouto luonnistuu hyvin, kertoo Kaisa Rosenström, joka kasvattaa itse sinisiä picardienspanieleita, mutta on ranskalaisten kontaktiensa kautta hyvin perillä myös serkusrodusta. 

Grand griffon vendeen 

Grand Griffon Vendéen on iso, karkeakarvainen ranskalainen metsästyskoira. Sitä käytetään kotimaassaan suurriistan, saksanhirven, metsäkauriin, villisian tai ketun metsästykseen jalan tai ratsain. Suomessa grandilla metsästetään lähinnä jänistä ja pienpetoja. Meillä rotua on vain muutama tuontikoira ja yksi pentue.

– Grandi on seurallinen, luonteeltaan helppo, ja miellyttämisenhaluakin löytyy. Ne ovat pienen alueen ajureita ja pitävät hyvin yhteyttä isäntäänsä. Ajuekoirana sen kanssa saa tehdä paljon töitä, että se lähtee yksin ajamaan, mutta ne ovat myös rohkeita, ja kasvattini ajaa muun muassa ilvestä, kertoo kasvattaja Sarri Alanne Miehikkälästä. 

Pieni gascognenajokoira

Pieni gascognenajokoira on ranskalainen, ajueessa käytettävä ajokoira, jonka tavallisinta riistaa on jänis. Nimestään huolimatta se ei ole ihan pieni, vaan vastaa kooltaan suomenajokoiranarttua. Runko on suhteellisen massiivinen, ja pitkät korvat liehuvat juostessa. Haukkuääni on matalaa ulvontaa.

– Rotu vaatii metsästäjältä aktiivisuutta, sillä nämä ovat lähihakuisia ja tarvitsevat omistajansa kaveriksi. Se sopii itselleni hyvin, saan seurata koiran toimintaa lähietäisyydeltä. Se on hyvä puoli, että haukku alkaa vasta silloin, kun jänis on varmasti ajossa. Kotikoirana mukava ja läheisyydenhakuinen, kertoo kahden gascognenajokoiran omistaja Janne Herukka Nokialta.

Pieni gascognenajokoira vaatii metsästäjältä aktiivisuutta, sillä rodun koirat on lähihakuisia ja tarvitsevat omistajansa kaveriksi.

Berninajokoira

Berninajokoira kuuluu sveitsinajokoirien rotuperheeseen, jonka kolme muuta muunnosta ovat juranajokoira, luzerninajokoira ja schwyzinajokoira. Viides muunnos, thurgaunajokoira, on kuollut sukupuuttoon, kuten myös alkuperäinen juranajokoiran muunnos, st. hubert -tyyppi. Sveitsinajokoira on hyvin vanhaa perua, ja merkintöjä on löydetty jo roomalaisajan Sveitsistä. 

Berninajokoira on Suomessa harvalukuinen, mutta myös kasvatustoimintaa meillä on. 

– Berninajokoirat ovat ajuekoiria. Kotimaiset ajokoesäännöt eivät palvele rotua, koska ne eivät ole niin laajahakuisia kuin suomenajokoirat ja haukkuääni on hyvin erilainen. Se on sellainen ”joulupukin houhouhou” -ääni. Muualla sitä käytetään kauriille ja villisialle, meillä lähinnä pienriistalle. Puolassa ne eivät esimerkiksi saa ajaa jänistä, kertoo kasvattaja Anu Rahikka Valkelasta. 

Schwyzinajokoira

Schwyzinajokoira on yksi sveitsinajokoirien muunnoksista. Rotua on jonkin verran tuotu Suomeen ja täällä syntyi neljä pentuetta 1990-luvulla. Muunnos on hyvin samantyyppinen, kuin berninajokoira, poikkeavaa on vain väri.

Spinone

Italiasta kotoisin oleva spinone on monipuolinen metsästyskoira, jota käytetään pääasiassa seisovana lintukoirana kanalintumetsästyksessä, noutavana koirana vesilintumetsästyksessä ja kyyhkysjahdissa. Lisäksi jonkin verran jänisjahdissa ja pienpetojen pyynnissä. Spinone soveltuu myös haavoittuneen riistan jäljitykseen. Suomessa rotua on rekisteröity hieman vajaa 500 ja rotu on vakiinnuttanut asemaansa sekä käyttökoirana että näyttelyissä. 

– Spinone oppii sille riistalle, mille omistaja sitä ohjaa. Niistä saa helposti mukavan kotikoiran, mutta koulutuksen ne tarvitsevat kuten muutkin seisojat. Pentuna näitä on helpompaa pitää hallinnassa esimerkiksi saksanseisojiin verrattuna. Maastossa pentu pysyy yleensä lähempänä ja kasvattaa etäisyyttä sitä mukaa, kun sen riistainto syttyy sekä ikää ja kokemusta karttuu, kertoo Lumijoella rotua kasvattava Salla Finnilä.

Ota lisää selvää erilaisista metsästyskoiraroduista

Metsästyskoira valitaan sen mukaan, mitä sen kanssa halutaan metsästää. Rotuja riittää moneen eri tarpeeseen. Tästä jutusta opit, miten valita harrastukseen sopivin metsästyskoira.

Suomessa vielä varsin harvinainen hannoverinvihikoira on älykäs ja sitkeä rotu, joka on tunnettu erittäin hyvästä hajuaististaan ja keskittymiskyvystään. Se on jalostettu ennen kaikkea haavoittuneen riistan jäljittämiseen.

Jos etsit tietoa siitä, miten aloittaa metsästysharrastus koiran kanssa, lue lisää vinkkejä tästä jutusta.