Jämtlanninpystykorva Obi on luottopeli metsällä

Teksti ja kuvat: Ira Honkonen  01.11.2020
Jämtlanninpystykorva Obi on yksi Anna ( vas.) ja Tiina Paanasen seitsemästä hirvikoirasta. Obi on osoittanut toimivansa myös lainakoirana.
Jämtlanninpystykorva Obi on yksi Anna ( vas.) ja Tiina Paanasen seitsemästä hirvikoirasta. Obi on osoittanut toimivansa myös lainakoirana.
Tiina ja Anna Paanasen koiratarhassa Suonenjoella asustaa kaikkiaan seitsemän jämtlanninpystykorvaa, neljä urosta ja kolme narttua ikähaitarilla 1 - 11 vuotta. 

– Meillä oli alkuunsa harmaita, kun isäntä harrasti niitä, mutta itse olen aina tykännyt enemmän jämpteistä ja niin siitä lopulta tuli koko perheen rotu, Tiina Paananen kertoo.

Paanasille koirat ovat monipuolinen harrastus. Metsästyskäytön lisäksi jämptejä viedään myös hirvenhaukkukokeisiin ja näyttelyihin.

– Yritämme tehdä kaikkea mahdollista rodunomaista toimintaa koirien kanssa ja niitä viedään niin paljon erilaisiin tapahtumiin, kuin niillä rahkeet riittää, Anna Paananen kertoo sukiessaan irtokarvoja jämptiuros Obin kyljistä.

Enonsalon Obi on 6-vuotias uros, astutuspentu omalta urokselta. Obi on sekä Suomen että Ruotsin käyttövalio ja luottopeli metsällä.

– Obi oli yhden syksyn metsästyslainassa ja toimi hyvin vieraallakin. Obi on varmatoiminen ja hyvä hirvenkäsittelijä. Se ei painosta hirviä liikaa, joten yleensä hirvet jäävätkin löytöhaukkuun, Tiina Paananen kertoo.

 

Obi käyttää jälkivainua

Osa Paanasten koirista käyttää enemmän ilmavainua hirviä etsiessään ja osa, kuten Obi, luottaa enemmän jälkivainuun. Obi on opetettu myös verijäljelle, joten se löytää tarvittaessa myös mahdolliset haavakot. Jokainen koira on yksilöllinen liikkumisen suhteen. Jämptille toki tulee jalkavana helposti enemmän kilometrejä kuin matalajalkaisemmalle harmaalle norjanhirvikoiralle.

Seitsemän koiran ympärivuotisessa juoksutuksessa on apuna 2000 neliön juoksutarha.

– Koirat pääsevät kolme kertaa päivässä juoksemaan vapaasti tarhassa ja kyllä ne siitä nauttivatkin. Syksyllä pyritään metsäpäiviä antamaan jokaiselle koiralle mahdollisimman paljon. Kahdella vanhimmalla metsästys ei ole enää tavoitteellista, joten niille riittää lyhyemmätkin päivät mielenvirkistykseksi.

Jämtlanninpystykorva on myös hyvä kotikoira. Vaikka Paanasten koirilla on oma koiratalo, pääsevät koirat metsäpäivien jälkeen kuivattelemaan ja huilimaan sisälle.

– Metsästyspäivän jälkeen koirat aina tarkastetaan, ettei metsässä juostessa ole tullut mitään nirhaumia ja tarvittaessa kuraantuneet koirat myös pestään. Osa jämtlanninpystykorvista saattaa uida pitkiäkin matkoja hirvien perässä. Obi menee kyllä ojien ja jokien yli, mutta kiertää vesistöt, jos mahdollista, Anna Paananen toteaa.