Tässä artikkelissa:
- Muista nämä, kun metsästät poronhoitoalueella
- Koirat luulevat poroa riistaksi
- Opeta koira porovapaaksi
- Selvitä porotyöalueet ensin
Joka syksy sodankyläläinen poromies Kirsi Mäkitalo vie tienvarteen kyltin, jossa kerrotaan meneillään olevista porotöistä ja kehotetaan pitämään koirat kiinni alueella. Kyltistä huolimatta poroerotuspaikalle tai porojen paimennuspaikalle eksyy vapaana juoksevia metsästyskoiria.
– Joka vuosi olen suurentanut kylttiä, koska koirien omistajat väittävät, etteivät ole nähneet sitä. Nyt se on niin iso, ettei sitä voi olla näkemättä, Mäkitalo kertoo.
Mäkitalo on päätoiminen poromies Sodankylän merkkipiiriin kuuluvasta Sattasniemen paliskunnasta. Hänen paliskuntansa pääerotusaita sijaitsee Sodankylän Vanttiossa. Siellä Mäkitalo myös pitää ja paimentaa sukunsa poroja.
Ei ole vain kerran tai kaksi, kun alueelle on eksynyt metsästyskoira, joka on lyönyt poromiesten vaivalla kokoaman tokan hajalle.
– Se on jokasyksyinen ongelma, Mäkitalo huokaa.
Viimeisimmällä kerralla koira pääsi sisään poroaitaukseen. Se alkoi laukottaa poroa, joka hyppi kauhusta aitoja vasten. Mäkitalon setä osui tilanteessa paikalle.
– Poro oli aivan sokissa, Mäkitalo kertoo.
Setä sai koiran elossa pois aitauksesta. Samalla hetkellä sen omistaja saapui paikalle.
– Hänen kanssaan selviteltiin, mitä oli tapahtunut. Omistaja oli sitä mieltä, ettei mitään, koska paikalla ei näkynyt raatoja.
Muista nämä, kun metsästät poronhoitoalueella
- Opeta koirasi porovapaaksi
- Pidä kerralla irti vain yhtä hallinnassa olevaa, porovapaata koiraa
- Tarkista etukäteen paliskunnan poroisännältä (paliskunnat.fi), missä porotöitä kulloinkin tehdään ja vältä niitä. Tietyin paikoin porotyöt päivitetään myös porotyot.fi -sivuille
- Noudata koirien kiinnipitoaikoja
- Vältä koiran treenaamista hirven kiimarauhoituksen aikana. Porolla on rykimäaika samoihin aikoihin, ja häiriöt vaikuttavat seuraavan vuoden vasatuotantoon
- Hanki koirallesi porovahingot täysimääräisenä kattava vakuutus
- Älä koskaan laske uudestaan irralleen koiraa, joka on vahingoittanut poroa
Koirat luulevat poroa riistaksi
Poronhoitoalue on suosittua metsästysaluetta, jonne saapuu metsästäjiä eteläisestä Suomesta asti. Alue on laaja, ja ulkopaikkakuntalaiset metsästäjät mahtuvat sinne hyvin, mutta ongelmia aiheuttavat metsästyskoirat, jotka eivät ole tottuneet poroihin ja luulevat niitä riistaksi.
– Ne ajavat poroja ja saattavat hajottaa tokkia. Ne myös tappavat poroja joko suoraan raatelemalla hengiltä tai välillisesti. Joka vuosi noin satakunta poroa löytyy koirien repiminä, kertoo Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.
Paliskuntain yhdistyksen mukaan koirien poroille ja poronhoitotöille aiheuttamat vahingot ovat viime vuosina lisääntyneet. Tämä johtuu metsästyksen teknistymisestä: tutkapantojen vuoksi koirat juoksevat yhä kauempana omistajastaan, eivätkä ne aina ole hallinnassa.
Ollila peräänkuuluttaa metsästäjiltä vastuullista käyttäytymistä. Etukäteen on syytä selvittää, minkä paliskunnan alueella tulee liikkumaan ja missä porotyöt ovat parhaillaan käynnissä. Porotöiden kannalta keskeiset alueet tulee jättää rauhaan, eikä poronhoitoalueella saa laskea pyyntiin kuin yhden koiran kerrallaan.
– Koiranomistajalla tulisi myös aina olla tieto koirasta. Koiraa ei saa jättää valvomatta ja huolehtimatta, Ollila sanoo.
Mäkitalo kysyy, onko koira hallinnassa, jos se on kilometrien päässä isännästään.
– Onko se enää metsästystä, kun metsästäjä istuu autossa ja koira näkyy vain pisteenä puhelimen ruudussa?
Opeta koira porovapaaksi
Metsästäjäliiton Lapin piirin toiminnanjohtaja Juha Haapamäki muistuttaa, että poronhoitoalueella käytettävät metsästyskoirat tulisi aina opettaa porovapaiksi.
– Pohjoisen koirat, jotka ovat pennusta alkaen olleet tekemisissä porojen kanssa, eivät laukota poroja. Sen sijaan etelästä tulevat, poroihin tottumattomat koirat saattavat luulla, että poro on riistaa, Haapamäki sanoo.
Haapamäen mielestä olisi tärkeää, etteivät metsästäjät aiheuttaisi haittaa poroille ja porotöille – jo metsästyksen maineenkin takia.
– Jos vahinko kuitenkin sattuu, siitä pitää heti ilmoittaa poroisännälle tai hätänumeroon.
Selvitä porotyöalueet ensin
Kirsi Mäkitalon mukaan on ongelmallista, että toisinaan on vaikea todistaa vahingon johtuneen koirasta. Esimerkiksi hänen paliskuntansa tapauksessa koiran säikäyttämä poro jäi henkiin, mutta sen käytös muuttui.
– Poroa jouduttiin seuraamaan monta viikkoa. Se oli apaattinen, ja meni kaksi viikkoa, ennen kuin se alkoi jälleen syödä. Se ei palannut koskaan ennalleen. Lopulta setäni joutui tekemään päätöksen, että hän lopettaa poron, Mäkitalo kertoo.
Mäkitalo sanoo, että etelän metsästäjät ovat tervetulleita pohjoiseen, kunhan ottavat asioista etukäteen selvää ja tulevat porotöitä kunnioittavalla asenteella. Syytä on muistaa, että porotalous on monelle pohjoisen asukkaalle elinkeino.
– Metsästystä emme ole missään nimessä kieltämässä. Meille on metsästäjistä myös paljon hyötyä. Eräänkin kerran he ovat löytäneet metsästä poronraadon ja ilmoittaneet siitä meille.
