Metsästyskoiran rokotukset kuntoon kesällä

Teksti: Kirsi Färm  Valokuvat: Helena Behm  15.07.2021
koiran rokotus
Koiran kesäloma on oiva aika valmistella se uuteen metsästyskauteen.
Paras tapa välttää koiran sairastuminen ovat rokottaminen ja säännöllinen punkkitarkastus. Suomessa jotkin luonnonvaraiset eläimet saattavat olla vakavienkin tautien kantajia. Jotkut sairaudet ovat koiralle kohtalokkaita, mutta tunnollinen koiranomistaja pienentää riskiä asianmukaisin rokottein.

Kesä on hyvää aikaa hoitaa metsästyskoiran rokotukset kuntoon.

Metsästyskaudella koira joutuu rasituksen alle, jolloin rokotusten mahdolliset, joskin harvinaiset haittavaikutukset, kuten kuumeilu, huonovointisuus, levottomuus ja ruokahaluttomuus voivat häiritä koiran metsästyskäyttöä.

Koiran kesäloma on siis oiva aika valmistella se uuteen metsästyskauteen.

 

Pysy rokotusohjelmassa

Koirien rokottaminen on tae siitä, että koirapopulaatiossamme on tarpeeksi suuri laumaimmuniteetti tartuntatauteja vastaan. Rokotukset suojaavat toki myös yksittäisen metsästyskaverin terveyttä.

Ennaltaehkäisy on lisäksi huomattavasti edullisempaa kuin sairauden hoitaminen. Vakavimpien sairauksien kohdalla hoitaminenkaan ei aina riitä, jolloin ennakointi säästää varmemmin arvokkaan ja rakkaan metsäkaverin hengen.

Suomessa koirien suositellut rokotukset ovat rabies eli raivotauti, penikkatauti, parvo, tarttuva maksatulehdus ja kennelyskä eli parainfluenssa. Nämä kuuluvat rabiesta lukuunottamatta niin sanottuun nelosrokotteeseen.

  • Pentukoira rokotetaan 12 viikon iässä nelosrokotteella. 
  • Tehoste nelosrokotteeseen sekä rabiesrokote annetaan 16 viikon iässä.
  • 1 vuoden päästä koira saa toisen tehosteen nelosrokotteeseen, sekä jälleen rabiesrokotteen. 
  • Tämän jälkeen kennelyskärokotus suositaan uusimaan vuosittain ja rokotukset muiden sairauksien osalta kolmen vuoden välein.

Muista madottaa koira 1–2 viikkoa ennen rokotukselle viemistä. Näin toimimalla varmistetaan rokotteen vasta-aineiden teho. Lue lisää sisälöishäädöstä.

 

Rabieksen kanssa ei pelleillä

Rabies eli raivotauti on kaikkiin nisäkkäisiin, myös ihmiseen tarttuva keskushermostosairaus. Yleisimmin se leviää sairastuneen eläimen puremasta tai sen syljen joutuessa limakalvolle.

Tartunnan pääasiallisia levittäjiä ovat luonnonvaraiset petoeläimet kuten kettu, supikoira, susi ja mäyrä sekä kotieläimistä koira ja kissa. Sairastunut eläin voi levittää tartuntaa jo muutamia päiviä ennen oireiden ilmaantumista.

Supikoirissa ja ketuissa raivotaudin aiheuttama muutos ilmenee useimmiten siten, että eläin on poikkeuksellisen kesy ja siltä puuttuu itsesuojeluvaisto. Ne liikkuvat ihmisasumusten pihapiirissä keskellä päivää, jopa pyrkien sisälle taloihin. Usein raivotautiset supikoirat osoittavat aggressiivisuutta tai täydellistä pelottomuutta koiria kohtaan (Ruokavirasto).

Tällä hetkellä Suomi luetaan rabiesvapaaksi maaksi.

Tautiseurannan ja rokotusten lisäksi käytännön vastustoimenpiteitä ovat kaakkoisrajalla tehtävät pienpetojen syöttirokotukset. Luonnonvaraisten eläinten rokottaminen on ensisijainen toimi villieläinten raivotaudin hävittämisessä. (Ruokavirasto). 

Luonnonvaraisten eläinten raivotautitilannetta seurataan vuosittain Suomessa ja Suomen lähialueilta. Suurin osa näytteistä on ketuista ja supikoirista. Lisäksi kaikki epäilytapaukset ja poikkeuksellisesti käyttäytyvät eläimet tutkitaan raivotaudin varalta. Ruokavirastossa tutkitaan vuosittain yli 500 eläintä raivotaudin varalta (Ruokavirasto).

Ruokavirasto toivoo metsästäjien lähettävän pienpetoja tutkittavaksi erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomesta.

Oireiden puhjettua tauti johtaa väistämättä aina kuolemaan useimmiten muutamassa päivässä. Ihmisen rabies-altistuksen jälkeen estohoito aloitetaan mahdollisimman pian infektiolääkärin ohjeiden mukaan. Taudin itämisaika vaihtelee viikoista muutamiin kuukausiin. 

Ennaltaehkäisevää rabiesrokotussarjaa suositellaan Suomessa kaikille työssään mahdollisesti rabiesvirukselle altistuville henkilöille. Lisäksi rokotusta voidaan tapauskohtaisesti harkita harrastuksensa puolesta rabiekselle altistuville (THL). 

 

Luolakoirien ja metsästyskoirien erityishuomio rabiesrokotukseen

Jos käytät koiraasi luolametsästyksessä, se on rokotettava maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston määräysten mukaan vuoden välein rabiesta vastaan. 

Ensimmäinen rokotus on annettava vähintään 21 vuorokautta ennen koiran käyttöä metsästyksessä. 

Muut metsästyskoirat ja viranomaisten palveluskoirat tulee rokottaa joka toinen vuosi raivotautia vastaan. Muilla koirilla rokotusväli on noin kahdesta kolmeen vuotta riippuen käytetystä valmisteesta.

 

Myös koira voi saada borrelioosin

Koirat ovat ihmistä selvästi vastustuskykyisempiä punkkien välittämiä sairauksia vastaan. Tavallisimmin koiralle ei kehity minkäänlaisia sairauden oireita punkin puremasta. Useimmat tapaukset ovat lieviä ja paranevat itsestään.   

Punkin purema voi aiheuttaa koiralle kuitenkin borrelioosin tai anaplasmoosi-infektion. Tähän vaaditaan se, että punkki on pysynyt koirassa kiinni yli vuorokauden. Puutiaisaivokuume (TBE) voi tarttua jo muutaman minuutin sisällä puremasta. Helpottava tieto on, että tämä tartunta on erittäin harvinainen.

Myös Ehrlichia-bakteeri voi tarttua koiriin, mutta nykytiedon valossa suomalainen punkkilaji ei luultavasti voi levittää tautia. Erlichioositapauksia on raportoitu lähinnä tuontieläimillä. Tartunnan oireita ovat sisäelintulehdukset, verenkuvan muutokset ja esimerkiksi nenäverenvuodot.

Sairastuneen koiran oireet on vaikea yhdistää punkin puremaan, sillä nämä oireet kuten kuume, ontuminen, huonontunut yleiskunto ja vatsavaivat voivat johtua monesta muustakin tekijästä. Oireet saattavat lisäksi ilmetä vasta useiden viikkojen tai kuukausien päästä tartunnasta. 

Borrelioosi voi olla myös oireeton. Diagnoosi tehdään oireiden ja verikokeessa todettavien vasta-aineiden perusteella.

Puutiaisalueella liikkuvat koirat voi rokottaa borrelioosirokotuksella, joka suojaa koiria kolmelta eurooppalaiselta borreliatyypiltä.

Vaikka kaikki punkit eivät kanna sairastumiseen johtavia bakteereja, punkkiaikana tarkastus kannattaa tehdä usein ja punkit poistaa koirasta mahdollisimman nopeasti. Tarkastus on helppo mutta merkittävä teko punkkien levittämiltä taudelta suojautumisessa. Koira kannattaa lisäksi suojata punkkien häätöön tarkoitetuilla lääkkeillä. Konsultoi omaa eläinlääkäriäsi asiasta.

Punkki tarvitsee vähintään viiden asteen lämpötilan kyetäkseen toimimaan, joten punkkikausi voi olla yllättävänkin pitkä, huhtikuulta lokakuulle asti, ja joskus pitempäänkin, mikäli säät pysyvät tarpeeksi lämpiminä.

Ennaltaehkäisevän rokottamisen, punkkitarkastusten  ja sisäloishäätöjen lisäksi on huolehdittava muista koiran hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, kuten oikeanlaisesta ravitsemuksesta sekä riittävästä ja monipuolisesta liikunnasta,  jotta koiran elimistön puolustusjärjestelmä toimii parhaimmalla mahdollisella tavalla.

 

Reissaatko Ruotsissa?

Monet metsästäjät käyvän koiran kanssa jahdissa Ruotsissa. Ennen Suomeen palaamista koiralle on annettava ekinokokki- eli heisimatolääkitys.

Ruokaviraston sivulta löydät usein kysytyt kysymykset koiran kanssa matkustamisessa vaadituista lääkityksistä.

Info
Tarkista!

Tarkista kunkin vuoden ajankohtaiset rokotusmääräykset aina Kennelliiton sivuilta

Jos tuot koiran ulkomailta, tarkista tarvittavat rokotukset Ruokaviraston sivuilta.