Metsästys ilman metsästysseuraa: metsästä valtion mailla

Teksti: Kirsi Färm  Valokuvat: Sami Takarautio  03.10.2021
Ilman metsästysseuran jäsenyyttä voit silti harrastaa metsästystä. Jos sinulla ei ole omia maita, voit käydä metsästämässä valtion mailla hankkimalla metsästysluvan. 
Jos sinulla ei ole omia maita, voit käydä esimerkiksi linnustamassa valtion mailla hankkimalla metsästysluvan. 
Voidaksesi metsästää, sinun ei tarvitse välttämättä kuulua metsästysseuraan. Voit harrastaa metsästystä valtion omistamilla mailla. Metsähallituksen hallinnassa on kaikkiaan 12,6 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Tämä on lähes kolmannes Suomesta.

Tässä artikkelissa

 

Metsästysseuratoiminnasta on toki paljon hyötyä, kuten samanhenkinen seura ja laajat maa-alueet, mutta kaikkialla metsästysseuroihin pääseminen ei välttämättä ole helppoa tai mahdollista. 

Lue myös:  Jahtimedian vinkit metsästysseuraan pääsemiseksi

Ilman metsästysseuran jäsenyyttä voit silti harrastaa metsästystä. Jos sinulla ei ole omia maita, voit käydä metsästämässä valtion mailla hankkimalla metsästysluvan. 

Myös jotkin seurat ja yhteismetsät myyvät metsästyslupia alueilleen. Näitä löytyy useita googlaamalla yhteismetsä+metsästys.

Metsähallituksen yksi lakisääteinen tehtävä on tarjota metsästysmahdollisuus niille, joilla ei sitä muutoin ole. Metsähallitus hallinnoi valtion maa- ja vesialueita, joista metsästysmaita on lähes kolmannes Suomen pinta-alasta mukaan lukien yleiset vesialueet merellä. Suurin osa valtion omistamista maista sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa. Suojelu- ja erämaa-alueita sekä muita erikoisalueita Metsähallituksen hallinnassa on noin 4,3 miljoonaa hehtaaria.

Metsähallitus arvioi valtion mailla metsästettävän ja kalastettavan vuosittain lähes kaksi miljoonaa päivää

2021 alkaneella metsäkanalinnustuskaudella hankittiin Metsähallitukselta yli 100 000 vuorokausilupaa, mikä on 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020 vastaavana aikana. 

Suosituilla Ylä-Lapin alueilla luvat loppuivat nopeasti, sillä kysyntä kasvoi, vaikka kiintiöt olivat viime vuoden tasoa. Lupamyynti kasvoi erityisesti Kainuussa, Pohjanmaan maakunnissa sekä Itä-, Länsi- ja Etelä-Suomessa. 

 

Paljonko metsästys valtion mailla maksaa 

Lupatuloilla ei tavoitella taloudellista voittoa, vaan rahat käytetään riistan hyväksi. Valtion maiden metsästysluvat maksavat siis sen verran, kuin luvan myymisen ja metsästettävän riistan kannanhoidon arvioidaan maksavan. Lupien hinnat vahvistaa maa- ja metsätalousministeriö.

Metsästyslupien myynti on kiintiöity alueittain. Kun kiintiö on täynnä, ei lupia enää myydä. Kiintiöillä varmistetaan, etteivät riistakannat vaarannu. 

Esimerkkeinä vuonna 2021 yhden vuorokauden kanalintulupa maksoi yli 18-vuotiaalle 17 €. Sama lupa koko kaudelle maksoi 130 €. Jousimetsästäjälle luvan hinta koko kaudelle oli 65 €. Vesilintu- ja jänislupa maksaa koko kaudelle maksoi 80 €, ja osalle kautta  50 €.

Jos asut Pohjois-Suomessa metsästyslain 8 §:n tarkoittamalla alueella, on sinulla lakiin perustuva oikeus metsästää kaikkea riistaa kotikuntasi valtion mailla. Kotikuntalain 2§ mukaan kotikunta on se kunta missä asut.

 

Miten hankin metsästysluvan valtion maille?

Valtiolla on yli 120 metsästysaluetta pienriistalle ja 340 hirvelle. Alueet sijaitsevat pääosin Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta kohteita on myös etelässä. Voit tutustua valtion metsästyslupa-alueisiin Eräluvat.fi-palvelussa

Lupaa hankkiessasi mieti, mitä haluat metsästää. Lupatyyppejä on useita erilaisia, vuorokausi- ja kausilupia. Tutustu hakuaikoihin ja huolella myös lupien ehtoihin, sillä niiden sisältö saattaa vaihdella alueittain ja vuosittain. Muista tarkistaa luvastasi mahdolliset aluerajoitukset.

  • Kanalintulupa oikeuttaa metsästämään kanalintuja sekä kaikkea pienriistaa. Majavan lupa riippuu alueesta.
  • Vesilintu- ja jänislupa oikeuttaa metsästämään kaikkea pienriistaa, mutta ei kanalintuja ja majavaa.
  • Majavalupa oikeuttaa metsästämään kaksi majavaa majavanmetsästyskauden aikana, sekä ilman kiintiötä myös kaikkia pienpetoja, sekä joitain lintuja, kuten sepelkyyhkyjä.
  • Pienpetolupa oikeuttaa metsästämään ilman saaliskiintiöitä kaikkia pienpetoja, piisamia, oravaa, villisikaa sekä vahinkolinnuista korppia (poronhoitoalueella), varista, harakkaa, naakkaa, harmaalokkia ja merilokkia. Pienpetoja ovat kettu, supikoira, minkki, näätä, kärppä, hilleri ja mäyrä. Haitallisiin vieraslajeihin kuuluvien minkin ja supikoiran pyyntiä saa jatkaa 31.7. saakka.
  • Hirvenmetsästyslupa seurueille on tarkoitettu metsästäjille, joilla ei ole muuta hirvenmetsästysmahdollisuutta. Kerää oma porukka ja hae aluetta. Alueen saatuasi voit hakea hirvenpyyntilupaa Suomen riistakeskukselta. 
  • Suurpetojen metsästykseen myydään lupia, jos riistakeskus on niitä kyseiselle alueelle myöntänyt. 
  • Alle 18-vuotiaille on tarjolla edullisempia nuorisolupia
  • Myös jousimetsästäjille on tarjolla omia lupia

 

Mistä tiedän, miten paljon alueella on metsästäjiä samaan aikaan? Miten vältän ruuhkahuiput?

– Metsästäjä voi hyvin päätellä, kuinka paljon alueella on muita metsästäjiä, Metsähallituksen viestintäpäällikkö Aku Ahlholm auttaa.

– Me julkaisemme nykyisin aina ennen lupamyynnin aloitusta myytävät lupamäärät jokaiselle alueelle Eräluvat-sivuillaTässä linkissä on esimerkiksi malli elokuun 2022 lupamyynnin alta. PDF:sta löytyy enimmäismäärä koko syksyksi. Koko määrää ei tietenkään myydä samalle päivälle, vaan jokaiselle alueelle on määritelty, kuinka monta lupaa voi olla voimassa yhtä aikaa. Eräluvat-kaupassa metsästäjä näkee, onko jonkin alueen luvat jollekin päivälle myyty loppuun.

– Vinkkinä voisin sanoa, että metsästyksenaloitusviikko on ruuhkaisin. Jos malttaa säästää oman jahtilomansa myöhäisemmäksi, metsässä on rauhallisempaa. Lapissa ja Koillismaalla hyvää aikaa on syyskuun loppu, jolloin hirvenmetsästyksessä on kiimarauhoitus eli silloin hirviseurueita ei ole koirineen metsässä.

 

Metsäkauriin metsästys valtion mailla

Metsäkauris ei sisälly kaikille halukkaille myytäviin pienriistalupiin yleisillä Metsähallituksen lupa-alueilla. Käytännössä se on siis mahdollista vain sellaisille seuroille ja seurueille, jotka vuokraavat Metsähallituksen hallinnoimia valtion maita. Nämä alueet eivät tyypillisesti ole yleisen lupamyynnin piirissä.

 

Muista antaa saalispalaute

Metsästäjät antavat jokaisesta luvastaan saalispalautteen, mikä varmistaa metsästyksen kestävän suunnittelun. Palaute täytyy antaa, vaikka saalista ei olisi tullutkaan. Palautteen tavoitteena on riistakantojen parempi hoito ja kestävä käyttö. Myös lupien myynti mitoitetaan näin sekä ekologisesti että sosiaalisesti kestävälle tasolle.

 

Metsästys yleisillä vesialueilla

Metsästyslain mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus metsästää yleisellä vesialueella merellä ja tällaisella alueella olevilla saarilla, jotka kuuluvat valtiolle ja joiden hallintaa ei ole kenellekään luovutettu. 

Metsästyslain mukaan sinulla on oikeus metsästää myös kotikuntasi tai kotikuntaasi rajoittuvien järvien yleisillä vesialueilla ja niissä olevilla valtion omistamilla saarilla ja luodoilla. 

Jos yleinen vesialue ei ole sinulle entuudestaan tuttu, selvitä tarkkaan luvalliset ja luvattomat alueet sekä mahdolliset metsästysrajoitukset. Koska metsästyslupaa yleisille vesialueille ei tarvitse ostaa, on näiden alueiden paikkatietoja ja erikoisehtoja hieman hankala löytää.

Eräluvat hankit helpoiten Metsähallituksen Eräluvat.fi-verkkokaupasta.

Lue myös: Maaton metsästysseura pärjää aktiivisella asenteella

 

Liity Metsästäjäliiton jäseneksi ja turvaa metsästyksen jatkuminen myös tulevaisuudessa

liity jäseneksi

Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville. Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.

Liity sinäkin jäseneksi ja turvaa metsästyksen jatkuminen myös tulevaisuudessa>>