Villisika ei ole helppo metsästettävä

Teksti: Tiina Saario-Kuikko  05.04.2021
Villisika talvella
Villisikoja metsästetään tehokkaasti talviruokinnalta kyttäämällä, jottei kanta kasva liian suureksi.
Pyhtään riistanhoitoyhdistyksen alueella elää pysyvä villisikakanta - noin 80 päätä marraskuisen arvioinnin perusteella. Talviruokinnan ja vastuullisen metsästyksen ansiosta kanta saadaan pidettyä sopivan kokoisena, jotta sikaruton riski ei kasvaisi.

Maamme tiheimmät villisikakeskittymät ovat Kaakkois-Suomessa Itä-Suomen ohella, joiden villisikamääriä kasvattavat myös itärajan yli tulevat yksilöt.

– Jos kanta kasvaa reilusti, niin sitä on vaikea pitää enää kurissa, sillä villisika ei ole mikään helppo metsästettävä. Isoin pelko on afrikkalainen sikarutto, koska siitä olisi todella suuret haitat sikatalouden harjoittajille ja myös metsästäjille, sanoo Pyhtään riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ari Luoma, metsästäjä itsekin.

Talviruokinnan järjestäminen villisioille on paikoitellen elinehto myös kannan säilymiselle.


– Talviruokinnalla villisikoja saadaan kuitenkin tehokkaasti metsästettyä kyttäämällä, ettei kanta kasva liian suureksi, Luoma perustelee.

– Kyllä tuo sikarutto on vakava uhka edelleen Suomessa, koska sitä on jo levinnyt naapuriin Venäjälle ja valitettavasti villisiat pääsevät vapaasti liikkumaan molemmin puolin rajaa. Näin ollen on ihme, jos tauti ei ajan kanssa kulkeutuisi myös tänne Suomeen, hän huomauttaa.

 

Johtajaemakon tunnistaa isosta koostaan

Villisika on sopeutuvainen sorkkaeläin, ja sen kiima ajoittuu alkutalveen. Syntyvien porsaiden lukumäärä taas riippuu pitkälti siitä, onko emakoilla ollut tarpeeksi ravintoa selviytyäkseen hyvin talven yli.

Villisikalaumaa johtaa aina vanha emakko, joka kykenee piilottamaan jälkikasvunsa huolella ja valitsemaan porsailleen turvallisimmat lepo- ja ruokapaikat.


– Lauman johtajaemakot tunnistaa jo koon puolesta. Ja kun seuraa tilannetta siinä ruokintapaikalla, niin johtava emakko kyllä pitää kuria, kuka siinä saa syödä, Ari Luoma kuvailee kohtaamisiaan laumanjohtajan kanssa.

Villisikanaaras, jota seuraa saman vuoden jälkeläinen, on rauhoitettu maaliskuun alusta heinäkuun loppuun. Porsaatonta villisikaa saa metsästää ympäri vuoden.

Pyhtäällä villisian metsästyksen painotus on porsaissa sekä ylivuotisissa.


– Saman vuoden porsaita ja tietysti yksittäisiä sikoja kannattaa metsästää. Jos ampuu emakon porsailta, niin silloin lauma yleensä hajoaa ja on suuri vaara, että kaikki sen lauman naaraat tulevat seuraavana vuonna kantaviksi ja kanta kasvaa, Luoma kertoo.

Villisikalaumaa johtaa aina vanha emakko, joka osaa valita porsailleen turvallisimmat lepo- ja ruokapaikat. Kuva: J. Hernejärvi.

Maissi ja tammenterhot maistuvat hyvin

Villisiat liikkuvat enimmäkseen yöllä ja majailevat mielellään erittäin tiiviissä ja vaikeakulkuisissa metsiköissä ja nuorissa taimikoissa.

Villisika on kaikkiruokainen, mutta sille maistuvat pääasiassa kasvikset. Niinpä siat toisinaan aiheuttavat myös vahinkoja viljelyksille tonkiessaan juurikas- ja perunapeltoja. Ravinnokseen villisika käyttää myös hyönteisiä, matoja, pikkunisäkkäitä ja haaskoja.


– Eniten ne käyvät ruokintapaikoilla, kun olosuhteet, kuten lumi, tekevät niiden ruuan saannin vaikeaksi muualta. Yleisin käyttämämme ruokinta-aine on vilja, mutta muun muassa maissi ja tammenterhot ovat sikojen herkkua, mutta kaikkiruokaisina ne syövät myös raatoja, kalaa ja oikeasti melkein ihan mitä vaan, Luoma tietää.

Villisiat käyvät eniten ruokintapaikoilla, kun esimerkiksi paksu lumikerros tekee ruoanhankinnan haastavaksi.
Yhteisjahdin päätteeksi grillataan toisinaan sikaa vartaassa. Kuva Myllykylän erä

Kärsivällisyyttä vaativa laji

Pyhtäällä villisikakanta kestää oikein kohdennettua ja vastuullista metsästystä hyvin.

– Olemme kaataneet jo useamman vuoden noin 40 – 50 villisikaa metsästyskaudessa, Ari Luoma laskeskelee.

Hän on huomannut, että villisika on erittäin haastava ja vaikeakin metsästettävä, joka vaatii metsästäjältä kärsivällisyyttä ja sitkeyttä.


Pääasiallisin ja tehokkain tapa saada villisika saaliiksi on kytätä sitä sellaisilla ruokintapaikoilla, jossa ne useasti ruokailevat.

– Mutta kyllä niitä jahdataan jonkin verran myös koirien kanssa passittamalla. Itselleni mielekkäintä on juuri ajojahti koiran kanssa, Luoma sanoo.

– Pitää olla vaan kärsivällinen, niin kyllä se villisika jonain päivänä saaliiksi tulee, hän rohkaisee.

– Terva on yksi lisähoukutin, jota sivellään puunrunkoon.

Villisika maistuu Luomalle kaikissa muodoissaan hyvin, mutta oma herkkunsa on kuulemma siitä tehty pataruoka hyvin haudutettuna.

– Ehkä on silti parempi, että en itse puutu ruuan valmistukseen, mies tunnustaa.

Luoma on harrastanut metsästystä noin 40 vuotta aina 15-vuotiaasta alkaen. Kipinän hän sai jo aikaisemmin isältään, jonka kanssa hän kulki pääasiassa jänismetsällä.

– Itse metsästän kuitenkin mieluusti hirveä, koska minulla on harmaanorjanhirvikoira.

Kotona hänellä varttuu myös karjalankarhukoiran pentu, joka niin ikään lähtee isäntänsä mukaan metsäreissuille aikanaan.

Villisiat ovat kovia tonkimaan ja aiheuttavat näin usein haittaa viljelyksille.

Yhteisjahteja naapuriseurojen kanssa

Luoman seurana toimii Myllykylän Erä, jossa on jäseniä 83. Sille vuokrattua metsästysaluetta on noin 2 576 hehtaaria.

– Seurassa harrastetaan villisian metsästystä sekä yhteisjahtina että kyttäämällä, kertoo Myllykylän Erän puheenjohtaja Raimo Luukkainen.

– Periaatteessa kaikki, jotka osallistuvat hirvijahtiin, osallistuvat enemmän tai vähemmän villisian metsästykseen jossain vaiheessa vuotta. Heitä on noin 25, joista kymmenkunta on kaatanut vähintään yhden sian, hän sanoo.

Välillä villisikajahtia järjestetään yhteistyössä muiden naapuriseurojen kanssa.

– Edellinen villisika kaatui seuramme alueella joulukuussa, jolloin naapuriseuran koira toi villisian meidän alueelle, jossa seuramme jäsen ampui sen, Luukkainen kuvailee.

 

Liity Metsästäjäliiton jäseneksi

Liity jäseneksi

Metsästäjäliitto on suomalaisen metsästyksen tietotaidon koti. Sen ovet ovat auki kaikille metsästäjille, metsästyksestä kiinnostuneille ja suomalaista eräkulttuuria arvostaville.

Metsästäjäliitto tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen tekemiseen, uuden harrastuksen aloittamiseen sekä luonnonläheiseen elämäntapaan. Jäsenenä saat tietoa, taitoa ja edunvalvontaa sekä yhteisöllistä toimintaa samanhenkisten ihmisten kesken.

Liity sinäkin jäseneksi >>