Koska villisika liikkuu pääasiassa hämärissä ja öisin, niin koiran ulkoiluttaja tai lenkkeilijä törmää siihen todella harvoin. Normaalisti arka ja epäluuloinen villisika väistää ihmistä jo kaukaa.
Sen sijaan jahdissa haavoittunut, kolarissa loukkaantunut tai esimerkiksi porsaansa uhatuiksi kokeva villisika käyttäytyy aggressiivisesti ja voi hyökätä. Sitä saattaa provosoida myös koiran läsnäolo.
Hakeudu esteen taakse
– Villisika on erittäin nopea, joten juoksemalla sitä ei pakoon pääse. Esteen taakse pääsy on tosi tärkeää, Metsästäjäliiton Jussi Partanen huomauttaa.
– Peräänny rauhallisesti selkääsi kääntämättä. Kiipeä eläimen ulottumattomiin esimerkiksi isolle kivelle tai vaikkapa puuhun. Soita sen jälkeen heti 112.
Jos törmäät villisikaan autolla, pysy autossa ja soita kolaripaikalta hätäkeskukseen 112. Älä lähesty eläintä äläkä tuki sen pakoreittiä. Loukkaantunut eläin ei epäröi hyökätä puolustautuessaan.
Hyökätessään sika spurttaa päälle 50 km/h
Villisika voi saavuttaa jopa 50 kilometrin huippunopeuden tunnissa, mutta siihen se yltää metsästysampumapäällikön mukaan vain spurtatessaan. Eläimen matkanopeus on keskimäärin 20–30 km/h:n luokkaa.
– Terve villisika voi paeta koiran painostamana kymmeniä kilometrejä ja hypätä yli metrin korkuisten esteiden yli. Villisika-aidat ovatkin noin 1,5 metriä korkeita ja lisäksi osittain maan alla, koska siat ovat kovia kaivamaan.
Partanen on kokenut villisian metsästäjä, joka on ollut villisikajahdissa Virossa paljon vuosien mittaan. Hänellä on omakohtainen kokemus myös siitä, kun porsaitaan puolustava emakko hyökkää päälle. Silloin kyseessä oli metsästystilanne.
– Metsästäjän olisikin tärkeää tietää, ollaanko karjun, emakon vai porsaiden perässä.
Terävät torakkaat hengenvaaralliset
Erityisesti villisikakarju on alaleuan pitkien ja terävien torakkaidensa takia vaarallinen vastustaja. Sen kulmahampaat kasvavat koko eliniän ja käyristyvät ylöspäin osoittaviksi torahampaiksi.
Hyökkäystilanne voi äityä äkkiä vaaralliseksi, jos kaadut eikä asetta ole mukana. Esimerkiksi reisivaltimoon osunut viilto voi olla kohtalokas.
– Viimeinen keino on mennä sikiöasentoon ja suojata päänsä ja vatsansa seutua, ettei karju pääse kouhimaan torakkaillaan sisäelimiä. Sian puruvoima on joka tapauksessa mieletön, vaikka torakkaita ei olisikaan, Partanen muistuttaa.
Haavoittunut villisika piiloutuu
Haavoittuneena villisika ja muutkin villieläimet pyrkivät hakeutumaan suojaan, esimerkiksi pensaisiin, kuusikkoon, heinikkoon tai kaislikkoon. Jos eläin ei pääse pakenemaan ja kokee olevansa vaarassa, se voi hyökätä.
– Vamman laadusta riippuen, esimerkiksi lihasosuman saanut villisika pakenee yleensä nopeasti ja pitkälle. Jos sillä on osuma esimerkiksi vatsassa, eläin käy makuulle, jos sitä ei häiritä. Kannattaakin odottaa puoli tuntia ja antaa tilanteen rauhoittua, ennen kuin menee paikalle. Metsästystilanteessa riskinä on, että villisika hyökkää päälle, Partanen varoittaa.
– Haavoittunut villisika saattaa voimiensa ehtyessä tehdä myös lenkin ja asettua makaamaan suojaan. Jäljittäjien ja koiran saapuessa villisika saattaa hyökätä sivusta hengissä selviytyäkseen. Siksi on tärkeää tarkkailla jälkeä ja huomata, jos jälki alkaa kiertämään, sillä silloin villisika saattaa olla makuulla aivan lähellä.
– Rohkea metsästyskoira menee 5–10 metrin päähän siasta ja ilmoittaa merkkaamalla ja haukkumalla, että täällä se on. Useimmiten koira jää kauemmaksi haukkumaan riittävän etäisyyden päähän.
- Metsästyksen yhteydessä metsään jääneestä haavoittuneesta villisiasta on viipymättä ilmoitettava lähimmälle poliisille (Metsästysasetus 40§).
- Kuolleena löydetystä villisiasta on tehtävä aina välittömästi ilmoitus kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille.
- Muista ottaa tarvittavat näytteet Ruokavirastolle (ASF sekä naaraista kohtunäyte) sekä trikiininäyte (odota trikiininäytteen tulos ennen lihan ravinnoksi valmistamista). Katso ohjeet tästä.
Villisika on metsän älykäs kulkija
- Villisian tiineys kestää keskimäärin 119 vuorokautta, ja sen pahnuekoko on noin 4–6 porsasta.
- Lauman johtajaemakon tunnistaa isosta koostaan.
- Villisikanaaras, jota seuraa saman vuoden jälkeläinen, on rauhoitettu maaliskuun alusta heinäkuun loppuun.
- Porsaatonta villisikaa saa metsästää ympäri vuoden.
- Villisika porsii kevätkesällä ja tuottaa yhden pahnueen kerran vuodessa.
Lue lisää villisiasta ja sen metsästämisestä
Suomalaisia riistaeläimiä: Villisika
Villisian metsästys: miten, missä ja milloin?
