Mutta tutkitaanpa asiaa metsästyksen näkökulmasta. Elinympäristöjen ennallistaminen ja tutkimustoiminta ovat tärkeitä riistakantojen elinvoimaisuuden varmistamiseksi ja oikein kohdistettujen riistanhoitotoimien tekemiseksi. Esimerkiksi ojitettujen soiden ennallistaminen on tehokas keino riistakantojen hoidossa kanalintujen elinympäristöjen parantamisessa.
Ennallistamiskeskusteluissa hiukan katveeseen on jäänyt se, että komission ennallistamislakipaketissa ennallistaminen ei koske vain metsiä vaan myös mm. soita ja kosteikkoja, joilla metsästäjät, lintuharrastajat ja ympäristöpuoli ovat tehneet jo pitkään yhdessä töitä vesilintujen hyväksi.
Ennallistamista ja luonnonhoitoa
Ennallistamisen ja luonnonhoidon tavoite on lajien elinympäristöjen ja luontotyyppien laadun parantaminen ja sitä kautta sekä lajien että luontotyyppien uhanalaistumisen hidastaminen ja pysäyttäminen. Ennallistamisella tavoitellaan luontoarvoiltaan heikentyneiden alueiden palauttamista heikennystä edeltäneeseen tilaan. Ennallistaminen on yleensä kertaluonteinen toimenpide, joka kohdennetaan alueille, missä sen hyöty monimuotoisuudelle on mahdollisimman suuri.
Luonnonhoidolla tarkoitetaan tietyn luontotyypin tai suojeltavalle lajistolle otollisen elinympäristön elvyttämistä tai ylläpitämistä. Toimenpiteitä tehdään erityisesti erilaisten luontotyyppien ominaispiirteiden säilyttämiseksi tai lisäämiseksi. Hoitotoimenpiteitä joudutaan usein toistamaan harvakseltaan, jotta elinympäristön ominaispiirteet tai lajin kanta pääsevät vahvistumaan. Luonnonhoitoa on esimerkiksi haitallisten vieraspetojen, kuten minkin, poisto, jota tehdään yhä enemmän muiden alueen lajiston turvaamiseksi.
Vesilinnut hätää kärsimässä
Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen muistuttaa Suomen lintuvesien poikastuoton tärkeydestä koko Euroopan laajuisesti. Valtaosa Suomen vesilinnustosta on vähentynyt viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Ennen kaikkea järvien rehevöityminen ja samentuminen ravinnepäästöjen ja humuspäästöjen takia ovat tähän syynä. Suomessa kunnostusta kaipaa sadat lintuvedet. Osassa tarvitaan isoja ruoppaustoimia, joissakin riittää pienemmät toimenpiteet kuten vesikasvien niitto ja hoitokalastus.
Jo olemassa olevien lintuvesien kunnostuksen rinnalla on mahdollista perustaa uusia vesilinnuille sopivia alueita, esimerkiksi käytöstä poistetuille turvetuotantoalueille tai muille sopiville kohteille. Tällaiset alueet vaativat usein jatkuvaa kunnostusta ja ylläpitoa. Lintuvesien kunnostuksella on selvä päämäärä, saada vesilintukannat nousuun.
– Linnut ovat sisävesistöjen ravintoverkon huippu. Jos lintukannat saadaan nousuun, se osoittaa, että elinympäristöjen tila on parantunut. Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuuden arviointien tulokset ovat huolestuttavia, joten aktiiviset toimenpiteet elinympäristöjen parantamiseksi ovat tarpeellisia ja kiireellisiä.
Huoli vesilintukantojen kehityksestä perustuu useaan tutkittuun ja todennettuun havaintoon. SOTKA-hankekokonaisuus vastaa toimillaan muutoksiin ympäristössä perustamalla uusia poikastuotantoalueita, tehostamalla pienpetopyyntiä, hoitamalla valuma-alueita, lisäämällä tutkimusta, etsimällä vaihtoehtoisia rahoitusmalleja elinympäristötöihin sekä pilotoimalla syysaikaisen levähdysalueiden verkosto.
SOTKA-levähdysalueverkostohanke toimii tiedotuksen, koulutuksen ja pilottikohdeverkoston keinoin. Vesilintujen syysaikaisten levähdysalueiden merkityksestä välitetään tietoa omien julkaisujen ja artikkeleiden välityksellä. Koulutusta kohdistetaan muun muassa metsästysoikeuden haltijoille sekä vesialueet omistaville osakaskunnille. Pilottikohteilla saamme paikallista maastokokemusta ja voimme käyttää hankkeeseen valittuja vesilintuympäristöjä koulutus- ja esimerkkikohteina.
Levähdysaluekohteina toimivat kohteet voivat olla perustettuja kosteikkoja, kokonaisia vesistöjä, osia suuremmistä vesistöistä tai esimerkiksi lähellä toisiaan sijaitsevien pienkohteiden rypäs.
Lue lisää: SOTKA-hanke
