Suomen Riistanhoito-Säätiö tekee töitä luontokadon ehkäisemiseksi, sillä passiivinen suojelu ei aina riitä, kun eläinten elinympäristöjä halutaan ennallistaa.
– Tuemme toiminnallamme riistan hyväksi tehtyjä elinympäristö- ja riistanhoitotöitä sekä riistantutkimusta, kertoo säätiössä asiamiehenä ja projektipäällikkönä toimiva Antti Saarenmaa.
Sorsabonus on yksi säätiön uusimmista tavoista tukea riistan hyväksi tehtyä työtä.
– Sorsabonuksen ostohinta ohjataan suoraan ennallistamistöihin, ja kortin omistaja saa vastineeksi konkreettisia etuja yhteistyökumppaneiltamme. Listalta löytyy kymmenkunta merkittävää kotimaista erä- ja metsästysvarustemyyjää, vaatevalmistajaa ja elämyspalveluita tarjoavaa yritystä, Saarenmaa luettelee.
Lisätietoa Sorsabonuksesta Riistanhoito-Säätiön sivuilta "Hanki sorsabonus"
Riistanhoito-Säätiö tutuksi
Vuonna 1942 Maa- ja Metsätalousministeriön ja Suomen Metsästäjäliiton toimesta perustettu Suomen Riistanhoito-Säätiö on suhteellisen pieni ja ehkä monelle metsästäjällekin tuntematon toimija. Sillä on kuitenkin kunnianhimoiset tavoitteet ohjata myös yksityisiltä kuluttajilta ja yrityksiltä keräämiään varoja konkreettisiin elinympäristöjen ennallistamis- ja riistanhoitotöihin sekä -tutkimukseen.
– Suomalainen riistantutkimus perustettiin aikanaan metsästäjien aloitteesta ja tarpeisiin. Yhteydet tutkimuksen ja metsästäjien välillä ovat vahvat, joskin tässä nähdään myös liian paljon kuilua, josta olisi hyvä päästä eroon. Hyvät yhteydet hyödyttävät molempia osapuolia edelleenkin, Saarenmaa muistuttaa.
– Julkaisemme vuosittain myös riistatieteellistä Suomen Riista -kirjaa yhteistyössä riistantutkimuksen kanssa sekä myönnämme apurahoja nuorille riistantutkijoille. Keräämme aktiivisesti varojen riistan elinympäristöjen ennallistamiseen ja yksittäisten tutkimushankkeiden rahoittamiseen, hän kuvailee.
Varainkeruutoiminnassa lähdettiin Saarenmaan mukaan niin sanotusti miltei nollapisteestä.
– Paljon on tehty ja vielä on tehtävää, jotta saamme ääntämme kuuluville ja säätiötä esille. Olemme kuitenkin startanneet monia projekteja, joiden myötä saamme toivon mukaan lisää kiinnostusta ja tukea toimintaamme kohtaan, hän toivoo.
Kosteikot kunnostuskohteena
Viimeisimpänä merkittävänä tunnustuksena työstään säätiö on saanut British Association of Shooting and Conservation (BASC) - järjestön huomattavan, 46 500 euron tuen suomalaisille kosteikkotöille. Näillä varoilla kunnostetaan kolme SOTKA-kosteikkojen suunnittelemaa kohdetta. Niiden maanomistajat puolestaan sitoutuvat vesilintulaskentoihin ja pienpetopyynteihin kohteissa vuosia kosteikkotöiden valmistumisen jälkeenkin.
– Yhteensä BASCin rahoituksella saadaan n. 25–30 hehtaaria lisää monimuotoista kosteikkoalaa, jotka kausikosteikkomallilla hoidettuna toimivat loistavana poikue-elinympäristönä vesilinnuille. Siinä veden pinta päästetään välillä alas, jolloin osa kosteikon pohjapinnasta paljastuu, ja sille kasvaa hyvää selkärangattomien ravintona toimivaa kasvustoa ennen seuraavan kevään tulvia. BASC-kosteikot valmistuvat arviolta viimeistään 2025 loppuun mennessä, Saarenmaa kertoo.
– Lisäksi jätimme juuri Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle hakemuksen, jonka turvin lähdemme ennallistamaan turvetuotantoalueita Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, mikäli päätös on myönteinen. Tätä työtä piisaa, ja jokainen myyty Sorsabonus-kortti avittaa meitä tämän hankkeen omarahoitusosuuden kattamisessa, hän korostaa.
Kosteikkojen ennallistaminen ja kunnostus lisäävät monien riistalajien pesintä- ja poikue-elinympäristöjä sekä muutonaikaisia levähdysalueita. Riistanhoito-Säätiön rooli on toimia ensisijaisesti näiden mahdollistajana ja rahoittajana kerättyjen varojen turvin.
– Mitä enemmän elinympäristöjä ennallistetaan ja kunnostetaan, sitä suurempi on tehtyjen toimien teho. Ennallistamalla esimerkiksi turvetuotannosta poistettuja alueita takaisin suoelinympäristöiksi ja kosteikoiksi saamme kunnostettua valtavasti erinomaista elinympäristöä taantuville lintulajeillemme. Vesilintujen lisäksi myös esimerkiksi riekko hyötyisi suoelinympäristöjen palauttamisesta, Saarenmaa uskoo.
– Tässä työssä tekeminen ja onnistumiset johtavat konkreettisiin parannuksiin ja omalta osaltaan luovat takaisin näitä elinympäristöjä. Olisi hienoa päästä joskus todistamaan tilannetta, jossa moni nyt taantunut vesilintulaji olisi kivunnut takaisin kohti miltei 40-vuotisen laskentahistorian alkuvuosia, hän pohtii.
Saarenmaa huomauttaa samalla, että Suomi onkin tärkeä pesimäalue monelle lajille.
– Suuri osa esimerkiksi Euroopan jouhisorsista ja monesta kahlaajalajista pesii maamme pohjoisosissa. Katoavat elinympäristöt puolestaan vaikuttavat koko Euroopan vesilintutilanteeseen, hän vakuuttaa.
- Jakaa apurahoja, projektirahoitusta ja stipendejä riistanhoidon tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä riistakantojen seurannan edistämiseksi.
- Harjoittaa riistantutkimusta ja -hoitoa koskevaa julkaisutoimintaa.
- Tukee riistanhoitoa edistävää valistustoimintaa.
- Jakaa avustuksia, palkintoja ja projektirahoitusta maanomistajien ja metsästysseurojen tekemien riistanhoitotoimenpiteiden ja riistan elinympäristöjen hoitotoimenpiteiden edistämiseksi.
- Jakaa apurahoja, avustuksia, palkintoja ja projektirahoitusta riistaan liittyvien konfliktien hallitsemiseksi sekä riistatalouden tuottaman hyvinvoinnin edistämiseksi.
- Toimii muillakin näihin verrattavilla tavoilla riistantutkimuksen ja -hoidon edistämiseksi maassamme.
