Kosteikkohankkeelle tukea maaseudun EU-rahastosta

Teksti: Lotta Kovaljeff  07.07.2020
Kuva kosteikolta
Kosteikkoympäristöjen merkittävä väheneminen on johtanut vesilintukantojen taantumiseen myös Suomessa, tuhansien järvien maassa. Maatalousalueella kosteikoita on kuivattu tuottavaksi maatalousmaaksi ja maatalousalueiden luonto on yksipuolistunut.

Kosteikot ovat merkittäviä vesiensuojelun välineitä sitoessaan ravinteita ja kiintoainetta, joka muuten pääsisi rehevöittämään vesistöjä. Ne toimivat vesienhallinnan välineenä tasatessaan sateisina aikoina tulvia ja toimiessaan kuivempina aikoina esimerkiksi kasteluveden varastona.

Kosteikot myös tukevat luonnon monimuotoisuutta tarjoten monille eri eläinlajeille sopivan elinympäristön. Erityisesti vesilinnut tarvitsevat kosteikkoja elinympäristökseen ja moni metsästäjä perustaakin kosteikon omia metsästysmahdollisuuksia parantaakseen.

 

Kosteikot ovat merkittäviä vesiensuojelun välineitä sitoessaan ravinteita ja kiintoainetta, joka muuten pääsisi rehevöittämään vesistöjä

Hae tukea kosteikkoon

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto tukee kosteikon rakentamista maatalousalueilla. Ei-tuotannollisella investointituella voi kunnostaa uomia luonnontilaisiksi tai perustaa hoidettavia kosteikkoja, pienten kosteikkojen ketjuja sekä kosteikkomaisia tulva-alueita ja -tasanteita.

Tukea kosteikkoinvestointiin voivat hakea viljelijät, rekisteröidyt yhdistykset (esimerkiksi metsästysseurat) sekä vesioikeudelliset yhteisöt.

Kosteikko tulisi perustaa ensisijaisesti patoamalla luontaisesti kosteikolle sopivalle paikalle, esimerkiksi peltomaan notkoon, painanteeseen tai herkästi tulvivalle alueelle. Tukea haetaan etukäteen paikallisen ELY-keskuksen kautta. Tuen suuruus on riippuvainen rakennettavan kosteikon koosta ja korvaus maksetaan investoinnin valmistuttua.

Kosteikon koko 

Korvaus

<0.3 ha

ei korvausta

0.3-0.5 ha

3225 € /kohde

>0.5 ha

enintään 11 659 € /ha

Hae huolella

Tukihakemukseen tulee sisällyttää suunnitelma, josta käy ilmi kohteella toteutettavat toimenpiteet, alueen kuvaus ja investoinnin tavoitteet. Suunnitelmassa tulee olla kustannuslaskelma, jonka perusteella ELY-keskus laskee kohteelle myönnettävän korvauksen. Lisäksi hakemukseen tulee liittää mahdolliset vuokrasopimukset kosteikkoalueesta.

Rekisteröidyn yhdistyksen sekä vesioikeudellisen yhteisön tulee lisäksi toimittaa kopio kokouspöytäkirjasta, missä korvauksen hakemisesta on päätetty. Tukihakuun liittyy jonkin verran paperityötä, mutta kosteikkohankkeet ovat olleet erittäin suosittu toimenpide, minkä vuoksi kaikkia hakemuksia ei ole voitu toteuttaa. Laadukkaan hakemuksen tekemiseen kannattaa siis nähdä vaivaa!

Kosteikkohankkeen valmistuttua kosteikon hoitotoimenpiteistä tulee solmia ympäristösopimuksen mukainen Kosteikon hoito -sopimus. Sopimus on kestoltaan viisi vuotinen ja se velvoittaa pitämään hoitopäiväkirjaa kosteikon hoitoa edistävistä toimista. Kosteikon hoito -sopimuksesta saa vuosittaista korvausta 450€/ha.

 

Riistalintujen kannalta kosteikon hoidon yksi merkittävimmistä toimenpiteistä on tehokas pienpetopyynti

Pienpetopoisto kuuluu kosteikon hoitoon

Riistalintujen kannalta kosteikon hoidon yksi merkittävimmistä toimenpiteistä on tehokas pienpetopyynti. Kosteikon rakentamisella saavutetut edut linnustolle menetetään nopeasti ilman pienpetopyyntiä.

Haitalliset vieraslajit, minkki ja supikoira, heikentävät merkittävästi vesilintujen lisääntymismenestystä syömällä pesistä munia, sekä saalistamalla poikasia. Pelkän pienpetojen läsnäolon on todettu häiritsevän lintujen pesimistä.

Potentiaalisia alueita kosteikon perustamiselle löytyy lähes kaikkialta. Erityisen hyödyllisiä rakennetut kosteikot ovat maatalousympäristössä –siis juuri siellä mistä ne on alun perin kuivattukin. Omalla kosteikolla on mahdollisuus seurata tarkemmin vesilintujen lisääntymismenestystä, jolloin metsästyskaudella tuotto ja verotus on helpompi pitää tasapainossa.

Hyvin tehdyn kosteikkotyön tulokset ovat usein nopeasti nähtävissä rehevänä, elämää kuhisevana keitaana.

Info
Ei-tuotannollinen investointituki

- Tuen hakijan on oltava aktiiviviljelijä, rekisteröity yhdistys tai vesioikeudellinen yhteisö.

- Kohteen tulee sijaita maatalousalueella ja investoinnin on edistettävä maatalouden vesistökuormituksen vähentämistä tai maatalousalueen elinympäristöjen monimuotoisuuden lisäämistä.

- Kosteikkoalue on oltava korvauksenhakijan hallinnassa koko investoinnin toteuttamisen ajan sekä sen jälkeen tehtävän viisivuotisen ympäristösopimuksen ajan.

- Investointi on toteutettava kahden vuoden sisällä myönteisen päätöksen saamisesta.

- Tuki maksetaan takautuvasti joko kertakorvauksena tai toteutuneiden kustannusten mukaisesti, kuitenkin enintään tukipäätöksessä toimenpiteelle määritellyn maksimikorvauksen suuruisena.

- Kosteikon hoidosta on solmittava viisivuotinen ympäristösopimuksen mukainen Kosteikon hoito -sopimus.

- Kuluvalla (2014-2020) ohjelmakaudella rahoitusta kosteikkohankkeisiin ei ole enää saatavilla. Uuden ohjelmakauden (2021-2027) valmistelu on käynnissä.