Rakennetuista kosteikoista apu taantuville vesilinnuille

Teksti: Eija Vallinheimo  Valokuvat: Teijo Peltonen, Pertti Kärppä, Jari Niskanen  Video: Pertti Kärppä  10.07.2020
Kosteikkoalueet tarjoavat linnuille suoja- ja pesimäpaikkoja sekä lisäävät monimuotoisuutta.
Kosteikkoalueet tarjoavat linnuille suoja- ja pesimäpaikkoja sekä lisäävät monimuotoisuutta. Lintujen lisäksi niillä viihtyvät monenmoiset kasvit, hyönteiset ja pörriäiset. Karstulaan perusteilla kosteikon toivotaan kuhisevan elämää jo ensi keväänä.

Suomessa on viime vuosina herätty siihen, että kosteikkojen katoaminen ja umpeen kasvaminen on johtanut monien vesilintukantojen vähenemiseen. Rakennettujen kosteikkojen toivotaankin olevan nyt paljon toivottu apu harvinaistuville vesilinnuille.

 

Kosteikon rakennus on monipolvinen projekti

Kosteikon suunnittelu on monivaiheinen projekti. Yksinkertaisen yhden maanomistajan maille sijoittuvan kohteen suunnittelun voi toteuttaa omin voimin, mutta vaativammat projektit vaativat tarkkaa suunnittelua. Tämän tietää myös Pertti Kärppä, joka on ollut mukana vetämässä Karstulaan nousevaa uutta kosteikkoa.

– Kosteikkomme on vielä rakennusvaiheessa ja hieman keskeneräinen. Kaivuutöitä on tehty kesäkuun aikana, mutta suunnittelua jo paljon pidempään. Itse pidän tuota suunnittelua tärkeimpänä vaiheena, sillä kun suunnittelu on tehty hyvin, on kaikki muu paljon helpompaa, Pertti Kärppä tietää.

Kaivuutöiden jälkeen seuraavana on vuorossa kylvötöiden tekeminen. Kosteikolle istutetaan kasveja, jotka ovat tyypillisiä elinympäristöille ja joiden seassa vesilinnut viihtyvät

Metsästäjäliitto tukee kosteikkoprojektia

Pertti Kärppä kertoo, että idea kosteikon perustamiseen lähti paikallisen metsästysseuran tarpeesta löytää jäsenille paikka vesilintujen metsästykseen. Karstulan kosteikkoalue on Vapon huutokaupasta Sisä-Suomen Metsästysseuran omistukseen hankittu noin kahdeksan hehtaarin kokoinen turvesuo, jonka turvetuotanto on lopetettu.

Alueella oli valmiina pari jo umpeenkasvanutta saostusaltaina käytettyä vesiallasta, kooltaan noin hehtaarin verran. Rakentamisen myötä avoimen vesialueen koko kasvaa 2,5:een hehtaariin, Pertti Kärppä toteaa.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 25 000 euroa. Kosteikon rakentamiseen on saatu avustusta Metsästäjäliitolta ja Keski-Suomen Ely-keskukselta. 

– Saatu rahoitus kannustaa metsästysseuroja kosteikkojen perustamiseen, mikä on hyvä asia, sillä metsästysseurat ovat kuitenkin eniten luonnonsuojelutyötä tekeviä organisaatioita. Hieman yli puolet kustannuksista jäi avustuksista huolimatta kuitenkin metsästysseuran maksettavaksi. Vaikka metsästysseuramme on vakavarainen metsästysseura, ulkopuolinen rahoitus mahdollistaa kosteikon rakentamisen nopeammalla aikataululla, kuin mihin olisimme ehkä pystyneet pelkästään omalla rahoituksella. Rahan lisäksi tarvitaan tietysti vielä runsaasti jäsenten talkootyötä, Pertti Kärppä laskeskelee.

 

SOTKA -hankkeen keskiössä lintujen elinympäristöt


Kosteikkojen perustamiseen kannattaa etsiä sopivaa tukea, sillä perustamista tuetaan monista eri rahoituslähteistä. Valtakunnallisesti isoin rahoitus on tulossa maa- ja metsätalousministeriöltä, joka on käynnistänyt vuoden 2020 alussa SOTKA-hankkeen, jolla muun muassa parannetaan taantuneiden vesilintujen elinympäristöjä. SOTKA-hankkeessa kehitetään lisäksi pilottimaisena kokeiluna metsästykseltä rauhoitettavien levähdysalueiden verkostoa, joilla muuttolinnut voivat viipyä syksyisin Suomessa nykyistä pidempään. 

Tavoitteena on kahden vuoden aikana parantaa vesilinnuston levähdys- ja ruokailumahdollisuuksia pilottikohteiden avulla. Samalla lisätään metsästäjäkunnan sekä maa- ja vesialueiden omistajien tietämystä kansainvälisesti käytetyistä syyslevähdysalueista ja niiden perustamisen tuomista positiivisista vaikutuksista.

Vapaaehtoisuuteen perustuvan syyslevähdysalueverkoston rakentuminen on osaltaan vesilintujen kannanhoitoa ja tukee suunnitelmallista pyyntiä. Levähdysalueilla Suomessa ja lähialueilla varttuneet poikueet valmistautuvat muuttoon rauhassa. Samalla kun linnut viihtyvät levähdysalueilla, ne vierailevat ympäröivillä kohteilla. 

– Muuttoaan viivyttävät vesilinnut jatkavat sorsastuskautta. Alueella viipyilevät vesilinnut houkuttelevat myös muualta tulevia muuttoparvia tankkaamaan samalla kohteella tai sen lähiympäristössä. Pilotoitavalla menetelmällä saatu hyöty jakautuu pitkälle aikajaksolle ja palvelee koko maisematason vesilintukohteita ja niiden käyttöä, kertoo Metsästäjäliitossa heinäkuun alussa kaksivuotisen pestin SOTKA-hankkeen lintuvesiasiantuntijana aloittanut Veli-Matti Pekkarinen, joka oli syystalvella mukana myös Karstulan kosteikon suunnittelussa. 

– Veli-Matti Pekkarisen osaaminen auttoi hakemusten tekemisessä ja ilman hänen panostaan kosteikon rakentaminen olisi ollut kyllä hankala homma. Suosittelen muille kosteikon rakentajille tai sellaiseksi aikoville ottamaan hankkeeseen mukaan ammattitaitoisen suunnittelijan jo alusta alkaen, Kärppä toteaa.

 

Sorsat viihtyvät rakennetuillakin kosteikoilla

Vesilintukannat kestävälle pohjalle

Suunnittelun lisäksi raivaus-, altaiden muotoilu-, maa-ainesten siirto- ja kaivuutyöt ovat vieneet tähän mennessä jo noin 350 tuntia. 

– Tavoitteenamme on, että jo keväällä 2021 alueelle tulisi pesiviä vesilintuja. Kosteikkoon liittyy monia muitakin asioita kuin pelkästään kosteikon rakentaminen, esimerkiksi pienpetojen pyynnistä täytyy huolehtia ja kohdentaa se tehostetusti kosteikon ympäristöön, Kärppä sanoo. 

– Metsästyksen aloitusta alueella en edes vielä uskalla ennustaa. Sitä ei kuitenkaan aloiteta ennen kuin alueen vesilintukannat ovat kestävällä pohjalla. Metsästäjänä on totta kai huoli myös vesilintukantojen taantumisesta ja on hienoa olla mukana kohentamassa vesilintujen elinoloja, Pertti Kärppä tähdentää.