Mikä on kannanhoitosuunnitelma?

Tässä artikkelissa:

• Voiko metsästäjä ampua karhun aina nähdessään?
• Mihin pyyntimäärät perustuvat?
• Mikä on kannanhoitosuunnitelma?
• Mikä on kannanhoitosuunnitelmien tavoite?
• Ketkä ovat mukana kannanhoitosuunnitelmien tekemisessä?
• Kenen etuja hoitosuunnitelma ajaa?

Voiko metsästäjä ampua karhun aina nähdessään?

Ei. Karhunpyynti on luvanvaraista ja sitä säätelee myös metsästysajat. Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistaa asetuksellaan vuosittain karhun metsästyskiintiön, joka määrittelee metsästettävien karhujen enimmäismäärän kullekin metsästyskaudelle. Suomen riistakeskus päättää poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta.

Mihin pyyntimäärät perustuvat?

Pyyntiluvat eivät ole tuulesta temmattuja vaan ne perustuvat hoitosuunnitelmiin, jossa on huomioitu tarkasti eläinlajien elinvoimaisuuden turvaaminen. Luku pohjautuu Luonnonvarakeskuksen tuottamaan arvioon kyseisen vuoden karhukannan tilasta ja kehityksestä. Metsästäjät tuottavat Luonnonvarakeskuksen tarvitsemaa tietoa tekemällä talkootöitä kirjaamalla riistahavaintojaan

Suomessa sovelletaan yhteiseen sopimiseen perustuvaa työtapaa joidenkin riistalajien kantojen hoidon ohjaamisessa ja hoitosuunnitelmien laatimisessa.  Suurpetojen lisäksi kansalliset hoitosuunnitelmat on laadittu mm. hirvelle, metsäpeuralle ja peltopyylle.

Mikä on kannanhoitosuunnitelma?

Kannanhoitosuunnitelmien avulla riistaeläinkannoista huolehditaan pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Hoitosuunnitelmissa kuvataan ja perustellaan tarvittavat kannanhoitotoimenpiteet, joissa otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Tavoitteena on varmistaa lajien säilyminen pysyvänä osana Suomen luontoa.

Mikä on kannanhoitosuunnitelmien tavoite?

Hoitosuunnitelmassa linjataan kannanhoidon menetelmiä ja etsitään keinoja eläinkantojen ja ihmistoiminnan yhteensovittamiseksi. Tehtävän onnistumisen edellytyksenä on, että riistakannoista sekä niiden aiheuttamista ongelmista ja vahingoista saadaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa. Kattavalla ja luotettavalla tiedolla on olennainen merkitys kannanhoidollisessa päätöksenteossa. Mitä tarkempaa tietoa eläinkannoista on, sitä helpompi kannanhoitoa on suunnitella.

Esimerkiksi suden kannanhoidollisena tavoitteena on elinvoimainen kanta, joka ei aiheuta kohtuuttomasti vahinkoa tai haittaa elinalueillaan. Kannanhoidollisen metsästyksen avulla voidaan vähentää susien aiheuttamia vahinkoja ja pitää sudet ihmisarkoina, poissa ihmisasutuksista.

Hoitosuunnitelmat laaditaan siten, että Suomelle asetetut kansainväliset velvoitteet toteutuvat ja kansallisen lainsäädännön edellytykset täyttyvät. Jos riistaeläinlajin kannan tarkoituksenmukainen hoitaminen sekä metsästyksen tasapuolinen ja tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, Suomen riistakeskus voi vähentää metsästettävien eläinten määrää tai kieltää metsästyksen metsästysvuonna kokonaan.

Ketkä ovat mukana kannanhoitosuunnitelmien tekemisessä?

Vuoden 2011 riistahallintolain uudistuksessa hoitosuunnitelmien valmistelu säädettiin Suomen riistakeskuksen tehtäväksi. Maa- ja metsätalousministeriö johtaa ja ohjaa suunnitelmien valmistelua. Hankkeissa on tarvittaessa mukana laajapohjainen valmistelu- ja ohjausryhmä, jossa on yleensä mukana keskeiset sidosryhmät niin tutkimuksesta, hallinnosta, kansalaisjärjestöistä ja tuottajajärjestöistä. Hoitosuunnitelmien laadinnassa keskeisellä sijalla on siis eri tahojen osallistaminen suunnitelman laadintaan. Näin halutaan turvata, että kuulluiksi tulevat erityisesti ne, joiden arkeen riistaeläimet tavalla tai toisella vaikuttavat. Hoitosuunnitelmissa otetaankin huomioon niin elinkeinonharjoittajien, paikallisten ihmisten kuin muidenkin toimijoiden, kuten Metsästäjäliiton, näkemykset. Etenkin suurpetokantojen onnistunut hoito vaatii monien ongelmien yhteistä ratkomista ja eri sidosryhmien osallistumista.

Suunnitelmat käyvät aina myös laajalla lausuntokierroksella ja ne hyväksytään maa- ja metsätalousministeriössä, jotta yhteiskunnan eri toimijat olisivat sitoutuneita yhteisiin linjauksiin ja tavoitteisiin. Hoitosuunnitelmien valmistuttua niille laaditaan aina kehittämistavoitteet käytäntöön tuova toimenpideohjelma.

Kenen etuja hoitosuunnitelma ajaa?

Hoitosuunnitelmien avulla pyritään sovittamaan yhteen eri tahojen näkemykset ja edut. Hoitosuunnitelmien perustana on aina ajankohtainen ja luotettava tieto riistaeläimen biologiasta ja ekologisista tarpeista. Riistaeläinkantojen alueelliset erot ja vaikutukset alueella asuville ihmisille sekä paikallisten ihmisten näkemykset otetaan huomioon hoitosuunnitelmia laadittaessa.